Rauno Savialta kysytään tontteja joka kuukausi
- Rauno Savia on eläkepäivillä innostunut huonekalujen entisöinnistä. Vanhasta keinutuolista tuli kansalaisopiston kurssilla uudenveroinen.
Pitkän linjan kunnallismies Rauno Savia muistaa ajat, jolloin Mouhijärven kunta vakuutti vesitorninkin saadakseen lainaa.
”Kyllähän sitä joku silloin vähän ihmetteli. Tiukassa on raha aina ollut”, Savia sanoo.
Rauno Savia oli Mouhijärven kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajana 20 vuotta 1960–1980-luvuilla. Kunnalliselämässä hän oli mukana kaikkiaan kolmisenkymmentä vuotta.
”Kunnallispolitiikka vei mukanaan. Seuraan päätöksentekoa edelleen, mutta vielä enemmän seuraan maataloutta, se on vielä tärkeämpää.”
Maanviljelijänä hän on huolissaan siitä, että maatilat ajetaan Suomessa liian ahtaalle.
”Keski-Euroopassa sato on 2,5 kertaa suurempi kuin meillä Suomessa, ja kustannukset ovat samat. Viljelijöillä ei tule olemaan helppoa.”
Häijään alueen yleiskaavaa Savia on odottanut vuosia. Siitä hän lähettää terveisiä Sastamalan päättäjille.
”Siitä olen vähän nyreissäni, koska yleiskaavan piti tulla jo 2 vuotta sitten.”
Hän tietää, että muuttajia Häijääseen olisi, mutta tonttimaata ei ole tarjolla.
”Melkein kuukausittain minulta kysytään tontteja Tupurlantien varresta. Tonttien myyminen haja-asutusalueella on hankalaa ja tarkoin säänneltyä ilman kaavaa.”
Savia uskoi Mouhijärven vetovoimaan jo 70-luvulla.
”Muuttajia oli jo silloin, ja olisi ollut enemmänkin, mutta ei ollut asuntoja. Kunnassa päätimme, että tehdään ihmisille asuntoja. Siitä alkoi rivitalojen rakentaminen.”
Sastamalan perustamisesta Savia ei sano juuta eikä jaata.
”En puuttunut siihen millään tavalla, vaikka paljon sitä ihmiset kysyivät. Olen aikani niissä hommissa ollut, enää ei tarvitse.”
Mikään uusi asia kuntaliitos ei Mouhijärvellä ollut, sillä siitä oli Savian mukaan puhuttu monesti aiemminkin. 1960-luvulla Mouhijärvi oli lähdössä Hämeenkyrön kelkkaan.
”Kotiseuturakkaus on kuntaliitoksissa iso asia. Mouhijärvi on ja pysyy, eri asia on, missä hallintoa pyöritetään.”
Opistolle kiitosta
Eläkkeellä Rauno Savia tekee puutöitä ja entisöi huonekaluja kansalaisopistossa. Tällä hetkellä työn alla on kaappikellon teko.
”Ei se ole pelkkää entisöintiä, vaan myös huulenheittoa ja maailmanparannusta. Eri asia sitten on, että saadaanko maailman asiat kuntoon.”
”Kiitosta Sastamala ansaitsee siitä, että ainakin opiston toiminta on hoidettu hienosti. Haluan toivottaa menestystä Matti Lehtisen seuraajalle.”
Rauno Savia on perushäijääläinen. Hän kertoo muuttaneensa elämänsä aikana yhden kerran, 50 metriä kotitalon naapuriin.
Keittiön ikkunasta avautuu näkymä peltojen yli Porintielle. Rauno on huomannut, että liikenne tiellä on lisääntynyt moninkertaiseksi.
Alakoulun Rauno kävi Häijäässä. Silloin koulussa oli 2 luokkaa ja 2 opettajaa.
”Oppilaita oli suunnilleen sama määrä kuin nytkin. Kaikki oppivat lukemaan ja osasivat kertotaulut.”
