Haavisto korostaa etsivää nuorisotyötä

Pekka Haavisto istahtaa auton takapenkille ja sulkee silmänsä hetkeksi.

Kampanjointi vie vihreiden presidenttiehdokasta paikkakunnalta toiselle, vaalikopeille, toreille, kauppakeskuksiin ja kahviloihin.

Siellä, ihmisten parissa, väsymyksestä ei näy merkkiäkään, mutta matkalla on hetki aikaa levähtää. Silmät eivät kuitenkaan pysy ummessa kauan.

"Syrjäytyminen ja yhteiskunnan kahtiajako puhuttavat ihmisiä. Meillä on alle 30-vuotiaiden kadotettu sukupolvi, jolla ei ole töitä tai opiskelupaikkaa", Haavisto sanoo.

Vaikka presidentin tärkein työ on johtaa ulkopolitiikkaa, eivät kotimaan asiat saa olla hänelle vieraita. Haaviston mielestä presidentti voi ylläpitää keskustelua ja virittää uutta.

Koska presidentti tapaa monia ihmisiä ja saa useita yhteydenottoja, hänellä on mahdollisuus tuoda esiin niitä arvoja ja huolia, joita kansalaisilla on. Presidentti voi, ja hänen pitääkin olla, mielipide- ja arvovaikuttaja.

"Mutta arvokeskustelu on kilpailtu ala, siellä on niin piispoja, professoreja kuin kirjailijoita. Presidentti ei voi julistautua arvojohtajaksi, sillä jos ei ole mitään sanottavaa, keskustelusta voi pudota pois".

Valtioelinten ei pidä riidellä keskenään

Kaikkiin asioihin presidentin ei silti pidä kajota.

"Presidenttinä ottaisin hyvin varovasti kantaa hallituksen valmistelemiin ja eduskunnan hyväksymiin asioihin, sillä eduskunta on kansalaisten äänestämä ja valitsema", Haavisto sanoo.

"Ei ole hyvä asia ulkopolitiikan eikä sisäpolitiikan kannalta, jos valtioelimet riitelevät keskenään."

Mielipiteitä kaivataan presidentin lisäksi koko Suomelta.

Haavisto muistuttaa, että lähitulevaisuudessa Suomi on todennäköisesti YK:n turvallisuusneuvoston jäsen. Tilanteet esimerkiksi Iranissa ja Pohjois-Koreassa voivat kärjistyä, jolloin Suomen on otettava kantaa ja myös löydettävä rauhanomaisia ratkaisuja tilanteisiin.

Rauhanturvaamistyössä auttaa se, että suomalaisilla on hyvä maine: suomalaisia pidetään oikeudenmukaisina.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden vahvuuksia ovat lisäksi tasa-arvoinen yhteiskuntamalli ja ihmisarvojen kunnioitus, joista myös monet muut maat voisivat ottaa mallia.

Haavisto katsoisi myös Euroopan ulkopuolelle

Samaan aikaan, kun Suomi on mukana ratkaisemassa euron kriisiä, pitäisi meidän Haaviston mielestä katsoa nykyistä aktiivisemmin myös Euroopan ulkopuolelle.

"Ympäristöteknologian markkinat kasvavat esimerkiksi Venäjällä, Kiinassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa", hän huomauttaa.

Yhtenä valttina Haavisto pitää Suomen vesiosaamista.

Mutta mitä sille kadotetulle sukupolvelle sitten pitäisi tehdä, miten nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä?

Haaviston mielestä yksi ratkaisu on nuorisotakuu, jolla kaikille alle 30-vuotiaille taataan koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka. Hän pitää tärkeänä myös etsivää nuorisotyötä.

"Kodin vastuuta korostetaan mielellään, mutta meillä on perheitä, jotka eivät yksinkertaisesti pysty ottamaan sitä vastuuta. Siksi on oltava turvaverkkoja."

Haavisto pitääkin nuorten parissa tehtävää vapaaehtoistyötä arvokkaimpana mahdollisena työnä.