Sata sarvipäätä asuu Lahdensuun kuttulassa
- Kuttulan isopukki poseeraa ja esittelee purukalustoaan.
- KUVAT
Sisko ja Pekka Lahdensuun kuttulassa riemuitaan, kun isäntäpari astuu ovesta sisään. Kaikkia kuttuja pitää vähän rapsuttaa.
”Tällaisia lellikkejä niistä sitten tulee”, Sisko naurahtaa ja kaappaa pari kuttua kainaloonsa.
Kuttulan isopukki on kiinni narun päässä, ja sen lähelle Sisko ei mene.
”Ei se ihmiselle pahaa tee, mutta kileiltä se ottaa äkkiä hengen pois. Totta kai sarvien kanssa saa varovainen olla.”
Isäntä Pekka Lahdensuu ei isoa sarvipäätä arastele, vaan rapsuttelee sitä kaikessa rauhassa.
”Rapsuteltavia rupsukoita nämä ovat. Inhimillisiä eläimiä, joita täytyy pitää hyvänä”, Sisko sanoo.
Lahdensuun tilalla Lavian Myöntäjässä on lähes sata kuttua ja juustola, jossa valmistetaan kutunjuustoa.
”Ensin kuttuja oli kolme ja pikku hiljaa toiminta laajeni. Olin kotipalvelussa kunnalla töissä ja jäin sieltä pois, kun juustojen menekki lisääntyi, enkä enää ehtinyt tehdä kahta työtä”, Sisko kertoo.
Juustojen teko alkoi kokeilumielessä kotikeittiössä toistakymmentä vuotta sitten. Nyt juustoja menisi kaupaksi enemmän kuin Sisko pystyy tekemään.
”Noin 400 juustoa näin talvella ja kesällä määrät ovat paljon suuremmat.”
Kutut lypsetään 2 kertaa päivässä. Maitoa ne tuottavat 1-5 litraa päivässä. Juustoa Sisko valmistaa neljänä tai viitenä päivänä viikossa.
”Isännän kanssa teemme 400 kilometrin lenkin, kun kuljetamme juustot kauppoihin ympäri Pirkanmaata ja Satakuntaa”, Sisko sanoo.
Lahdensuulla on selvitty joulun jälkeisestä myrskystä ja sen aiheuttamasta sähkökatkosta. Myrsky katkaisi sähköt 11 vuorokaudeksi.
”Alkuun yritin lypsää kuttuja käsin, mutta eihän siitä mitään tullut, kun ne eivät ole sellaiseen tottuneet. Lopulta annoin periksi ja kutut jäivät lypsämättä. Siinä kohtaa ajattelin, ettei tästä tule enää mitään”, Sisko muistelee.
Aggregaatti antoi sen verran virtaa, että se riitti jääkaappiin ja pakastimeen, mutta ei lypsykoneeseen.
”Se oli kova koettelemus kutuille. Ne oli pantava pelkälle heinälle, jotta ne eivät tuottaneet niin paljon maitoa. Nyt ne saavat taas kauraa ja muuta rehua”, Sisko kertoo.
Kuttujen maidontulo ehtyi pitkän sähkökatkon aikana kokonaan. Kutut poikivat, ja isäntäpari yritti taskulampun valossa tarkkailla vastasyntyneitä.
Juustolassa oli hetken aikaa hiljaista.
”Ensiapumaitoa piti käydä hakemassa muualta. Kaikki asiakkaat eivät sähkökatkoa oikein ymmärtäneet.”
Kutuilla on maidontulo alkanut vähitellen uudestaan ja juustolassakin on taas tavanomainen kiire.
Lue koko juttu Tyrvään Sanomista tiistaina 24.1.
