Kadehdittavan energinen Antti Lahti

Mies, joka hiihtää, juoksee, pyöräilee. Tuhansia kilometrejä vuodessa.

Mies, jolle elämä on työtä ja työ elämää, ja ne sekoittuvat sopuisasti toisiinsa; hiihtolenkki on samalla sidosryhmätapaaminen ja ideapalaveri.

Mies, joka ei harrasta itsensä epäilemistä, vaan on tyytyväinen itseensä ja elämäänsä – joidenkin mielestä liiankin tyytyväinen.

Mies, josta ei virta lopu koskaan. Mies, joka ei lepää koskaan – paitsi illalla varhain, sillä pitkistä yöunista hän haluaa pitää huolta. Samoin kuin terveellisestä ruokavaliosta. Olkoonkin, että nykyään hän sentään sallii itselleen vähän herkutteluakin.

Mies, joka ei käytä alkoholia, koska ei ole keksinyt siihen yhtään hyvää syytä. Ja koska se estää vireän työskentelyn ja aktiivisen liikunnan.

Mies, joka tuntee omakseen kaksi mottoa: "Ole johtajana ideoita pursuava myrskylyhty." Ja: "Kun paljon tekee, osa väkisin onnistuu."

Duracell-pattereistako tämä Antti Lahti, sastamalalaisten oma alexanderstubb on tehty?

Sastamalan koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahti johtaa ja kehittää ammatillista koulutusta Sastamalasta Kokemäelle, Huittisista Mänttään. Hän on 38-vuotias, vuodenvaihteessa kihlautunut, lapseton toistaiseksi.

Lahti on opettaja-äidin ja metallialan yrittäjä-isän ainoa lapsi Tampereelta, ja säntillisen kasvatuksen saanut. Jos kotona ruokailu oli kello 16, niin se oli kello 16. Siivouspäivänä katsottiin, että lattialistojen päällystät oli pyyhitty.

Edelleen Lahden kotona asuu kaksi perfektionistia.

"Avopuolisoni on vielä pahempi", Lahti hymähtää.

Kun Antti Lahti aamulla saapuu kotoaan Ylöjärveltä työmaalleen Sastamalaan, kello näyttää noin 7.15 ja hän on jo käynyt lenkillä. Hänellä ei ole aikoja tai elämäntilanteita, jolloin hän ei liikkuisi.

"Minulla on ihan jäätävä itsekuri. Vaikka olisi 20 pakkasta, menen aamulla lenkille."

Tänä talvena hän on ehtinyt hiihtää jo 1 200 kilometriä, yksistään joulun välipäivinä 600.

Hän ei ryhdy mihinkään, ellei tee sitä sata lasissa.

"Näkyy se minun työssänikin: miten kuntayhtymää on rakennettu ja miten se on ponnahtanut valtakunnan tietoisuuteen. Jos MTV3 soittaa Elinkeinoelämän Keskusliittoon ja kysyy, minne kannattaa mennä tutustumaan ammatilliseen koulutukseen, sieltä neuvotaan Saskyyn", Lahti kehaisee.

Niin kuvaavaa, että kun Lahdelta kysyt, miten hän ottaa rennosti, hän vastaa:

"Rennosti? Tuo olikin vaikea kysymys."

Löytyyhän sieltä sentään edes tv:n katselu, mutta silloinkin Lahti katsoo historiallisia dokumentteja ja Venäjä-raportteja.

Antti Lahti oli päättänyt haluta muurariksi, vaikka ei kädentaitoja sanojensa mukaan omaakaan. Sitten hän sai niin hyvän historian ja yhteiskuntaopin opettajan, että lähti lukemaan alaa. Opettajana hän ei viipynyt kuin runsaan 3 vuotta, kun tuli valituksi Vammalan ammattikoulun ja Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen rehtoriksi, vain 28-vuotiaana, yhtenä Suomen nuorimmista.

"Halusin tuoda kehittämisajatuksia", hän taas sanoo, eikä myönnä yhtään epäilleensä 28-vuotiaan kykyjä.

"Minä luotan itseeni", hän toteaa ja hymyilee.

Tuulemaan Lahti on joukkoineen pannutkin. Saskyn Koti-hanke miettii robotteja vanhusten asumisen avuksi, työnjohtajakoulutus palautti entisajan teknikot, Ammatti10 auttaa suuntaansa etsiviä nuoria, tyhjillään seissyt Hoikan opisto on nyt täynnä toimintaa, liikuntahalli nousi juuri harjaansa… Kehittäminen, siitä se Lahden työn sisältö muodostuu.

"Ei ainakaan minulle riittäisi se, että olisin täällä kello 8–16, ja lähtisin kotiin", sanoo Lahti eikä osaa nimetä työpäivänsä pituutta, koska ei tiedä, missä työn ja vapaa-ajan raja kulkee.

Ei hänessä silti armottomuutta, itsensä piiskaamista vaikuta olevan. Hän vain tuntuu pitävän itsestään ja siitä mitä tekee, ja siksi kaikki näyttää sujuvan kuin leikiten, kevyesti ja vastuksitta.

On tässä miehessä joku vikakin oltava, joku aukko, joku epäonnistuminen, tekemättä jäänyt, lojumaan jätetty.

"Se on sekä vahvuus että heikkous, että olen nopea päätöksentekijä", Lahti sanoo ja tunnustaa sitten:

"Ja kai sitä kieliäkin pitäisi osata paremmin."

On yksi asia, josta tämä mies hermostuu ja stressaantuu: jos hän kokee, ettei saa riittävästi aikaan.

"Minulla on tuhat asiaa, ja haluan tehdä nyt tämän ja tehdä tuon. Haluaisin tehdä kaiken yhtä aikaa."

Ja tunnustaa hän senkin, että perjantai-iltana hän on väsynyt.

"Viikko on kohtalaisen kova, kun joka aamu nousen viideltä ylös ja siitä se ralli lähtee pyörimään. Viikonloppuisin tuleekin nukuttua univelkoja pois 10–12-tuntisilla yöunilla."

"Rennosti? Tuo olikin vaikea kysymys."

"Minulla on tuhat asiaa, ja haluan tehdä nyt tämän ja tehdä tuon. Haluaisin tehdä kaiken yhtä aikaa."