Laviassa haastetaan yritykset ja yhdistykset kunnan kehittämistalkoisiin
- Laviassa viritellään uudenlaista yhteistyötä. Yrittäjät Rauno Tiisala (toinen vas.) ja Jaana-Marjut Seppälä (kolmas vas.) lahjoittivat Lavian Keskuskoululle välituntitarvikkeita. Markku Lahtivirta,Terhikki Supponen ja es
”Alle 2 000 asukasta, paljon erilaisia yhdistyksiä. Ja kaikki taistelevat samasta niukkuudesta”, muotoilee yrityskonsultti Jaana-Marjut Seppälä Lavian tämän hetkistä tilannetta.
Laviassa haetaan nyt uutta virettä. Kunta on saanut Leader-rahaa kunnan kehittämiseen. 50 000 euron hankkeeseen on luvattu 60 prosenttia EU-rahaa. Raha on tarkoitettu yhdistysten välisen yhteistyön lisäämiseen, matkailun kehittämiseen ja kunnan markkinointiin.
”Uuden synnyttäminen nousee pienistä asioista. Laviassa odotetaan, että asioita tehdään yhdessä, mutta se tarkoittaa yhteistyön ja yhteisöllisyyden lisäämistä. Kunnan kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset, ottakaa yhteyttä kunnan yrittäjyystyöryhmään”, Seppälä kannustaa.
Hänen mielestään viimeisen vuoden aikana Laviassa on alkanut tapahtua.
”On alettu kiinnittää huomiota uudenlaisiin asioihin. Kunnantalon kehittäminen on ollut vahvasti esillä, samoin siirtolapuutarha-hanke.”
Jaana-Marjut Seppälä haastaa yritykset, yhdistykset ja vapaaehtoiset puhaltamaan yhteen hiileen ja rakentamaan Lavian Keskuskoulun pihasta kolmen sukupolven kohtaamispaikan.
”Tällainen yhteistyö on isommissa paikoissa tuttua, mutta Laviassa se on vielä uutta. Yhteistyö yhdistäisi alueen eri toimijat.”
Lue koko juttu Tyrvään Sanomista tiistaina 8.5.
Kumpaa uskotaan tutkijaa tai poliitikkoa?
Helsingin sanomat kirjoitti:
"Nuori Paavo Väyrynen oli täysin päinvastaista mieltä kuntaliitoksista kuin nykyinen Paavo Väyrynen. Näin voi päätellä Väyrysen valtio-opin tutkielmasta, joka on hyväksytty Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa tammikuussa 1970.
Silloin 23-vuotias Väyrynen kirjoitti opintojensa päätteeksi pro gradu -tutkielman kuntien koosta. Väyrysen johtopäätös oli se, että kunnan piti olla riittävän suuri, jotta se pystyisi tarjoamaan riittävät palvelut asukkailleen.
Hän arvioi, että "tyydyttävä palvelutaso" pystyttäisiin takaamaan, jos kunnassa olisi 12 000?15 000 asukasta. Jos Väyrysen suosituksia olisi noudatettu, Suomessa olisi pitänyt tehdä 1970-luvun alussa roima kuntasaneeraus. Siihen aikaan maassa oli yli 500 kuntaa, joista valtaosa oli pieniä muutaman tuhannen asukkaan kuntia."
Vuoden 1969 palvelutasolla ja -määrällä 12-15 000 as oli riittävä. Nyt palvelutaso- ja määrä on kasvanut huomattavast ja samaan aikaan isot ikäluokat jää eläkkeelle, joten tarve on 24 000-30 000 as kunnille..
Ilmoita asiaton kommentti