Haukkiksessa snautserit tervehtivät tulijaa
- Hippi ja Tiitu ovat kuin aina olisivat mannekiineina. Syksyn pimeillä koirakin tarvitsee huomioliivin. Eläintarvikeliike Haukkiksen pitäjä Johanna Valkeaniemi on mieltynyt snautsereihin.
Kun astuu eläintarvikeliike Haukkiksen ovesta sisään, tulijaa tervehtii haukahdus. Mitään ei näy, mutta sieltä kääpiösnautseri ilmoittaa tulijan kuin hovimestari. Hippi tai Tiitu, kumpi se nyt mahtaa olla.
Liikkeen yrittäjä Johanna Valkeaniemellä on töitä takahuoneessakin - esimerkiksi jyrsijähäkeillä.
Hamsterit ovat kaivautuneet onnellisesti pohjapuruihin, missään ei vipauta edes vaaleanpunainen nenänpää. Gerbiileillä on menossa disko; vauhtia on niin, että tuntuu jopa vaikealta laskea niiden lukumäärää.
"Kaksi gerbiiliä oli hiljattain muutaman päivän kateissa", Johanna Valkeaniemi kertoo.
"Useampi ihminen etsi niitä pitkin kauppaa. Toisen gerbiilin olinpaikan kavalsi kahden levyn välistä pilkottava häntä."
Kärsivällisyydellä ne saatiin kiinni. Karkumatka on harvinainen, mutta kaikkea voi sattua. Yrittäjä sanookin, että hänelle puhe jokaisen päivän erilaisuudesta on täyttä totta eikä kulunut klisee.
Johanna Valkeaniemestä tuli työttömyyden ja yrittäjäkurssin kautta liikkeenpitäjä.
"Olin 13 vuotta ravintola-alan töissä tarjoilijana. Ellivuoressa, Seurahuoneella, kahdeksan kuukautta Helsingin lentoasemallakin."
Kun töitä oli tarjolla vain ekstraajana viikonloppuisin ja iltaisin, hän meni yrittäjäkurssille.
"Kehitin siellä liikeidean ja tein liikesuunnitelman. Se tosin kyseenalaistettiin, kun paikkakunnalla jo oli alan yritys. Mutta minulla oli hyvä tuki kodilta."
Hänellä oli myös hyvä tuntuma tarpeesta, sillä hän oli toiminut pitkään Vammalan Palveluskoiraharrastajissa ja ollut siellä koulutusohjaajanakin.
"Harkitsin myös johonkin ketjuun liittymistä. Siinä on omat etunsa ja haittansa. Päädyin kuitenkin siihen, etten liity. Nyt olen vapaampi valitsemaan tuotevalikoiman."
Lue koko juttu Tyrvään Sanomista 6.9.
