Sanomalehteä lukevat nuoret pärjäsivät PISA-tutkimuksessa
Sanomalehteä useita kertoja viikossa lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa paremmin kuin harvemmin lukevat nuoret.
Vuonna 2009 oppilaiden osaamista arvioitiin PISA:ssa kolmella alueella: lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Kaikkien kolmen alueen kokeissa aktiivisesti sanomalehteä lukevat nuoret menestyivät merkitsevästi paremmin kuin harvemmin lukevat ja ei koskaan lukevat. Aktiivilukijoiden ja kaikkein passiivisimpien lukijoiden koepistemäärien ero lukutaidossa oli niin merkittävä, että se vastaa laskennallisesti lähes 1,5 kouluvuoden edistystä.
Sanomalehti oli nuorille tärkein painettu media. 47 prosenttia 15-vuotiaista ilmoitti lukevansa painettua sanomalehteä useita kertoja viikossa.
Vaikka suomalaisnuorten painetun sanomalehden lukeminen on vähentynyt, maassamme luetaan sanomalehteä edelleen säännöllisemmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Kodin kulttuuritausta näytti vaikuttavan sanomalehtien lukemisaktiivisuuteen jonkin verran. Myös vanhempien koulutustaustalla oli vaikutusta. Sillä, asuiko oppilas maaseudulla vai kaupungissa, ei ollut merkittävää yhteyttä sanomalehtien lukemisaktiivisuuteen. Sen sijaan maantieteellisesti tarkasteltuna aktiivisimmin lehteä luettiin Itä- ja Länsi-Suomessa ja muuta maata vähemmän Uudellamaalla.
Tulokset selviävät PISA-aineiston pohjalta tehdystä "Sanomalehden lukemisaktiivisuus ja lukutaito" -jatkotutkimuksesta. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopisto Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. PISA:ssa mitattavaa osaamista pidetään tärkeänä nyky-yhteiskunnassa sekä tulevaisuuden jatko-opinnoissa että työelämässä pärjäämisen kannalta.
