Pienten kylien ääni on alkanut vähitellen kuulua Sastamalassa

Ei 600 euron eläkkeillä ostella tietokoneita, eikä pidetä yllä laajakaistoja ja kuka meidät vanhat kouluttaa niihin tietokoneisiin. Meidän kylässä on 67 eläkeläistä. 45 heistä on ilman tietokoneita.

Ilmoita asiaton kommentti

Taitaa olla tämän palstan kirjoittelijolla lerput ja korput vielä koneessaan!

Ilmoita asiaton kommentti

Laajakaistayhteys on ajan hermolla toimivassa nykykodissa tärkeä perustoiminto. Sen avulla yrittäjät, opiskelijat ja mikseipä vanhuksetkin voivat olla yhteydessä ympäröivään maailmaan ja käyttää jatkuvasti monipuolisia sähköisiä palveluita.

Internetin peruskäyttö onnistuu langattomalla laajakaistalla eli mokkulalla varsin hyvin ja liikkellä ollessa se on ainoa tarjolla oleva vaihtoehto. Kiinteä valokuituliittymä on nopeudeltaan ja toimintavarmuudeltaan kuitenkin ylivertainen. Se riittää kaikkiin nykyisiin ja tulevaisuuden nettipalveluihin kymmeniin vuosiin eteenpäin. On sanomattakin selvää, että laajakaistaliittymä nostaa kiinteistösi arvoa.

Uudet sähköiset palvelut edellyttävät yhä suurempia tiedonsiirtonopeuksia. Nykyisten kuparikaapeliyhteyksien ja liikkuvien langattomien yhteyksien ominaisuudet eivät tulevaisuudessa enää riitä.

Huippunopeaa valokuituyhteyttä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun hyvälaatuista liikkuvaa kuvaa tai netti-tv:tä katsotaan verkon kautta, ladataan tai lähetetään isoja tiedostoja tai käytetään samanaikaisesti useita internet palveluita. Valokuituyhteys on toimintavarma.

Ilmoita asiaton kommentti

asun todella haja-asutusalueella ja maata viljelen, eipä sitä laajakaistaa täällä näy eikä tu näkyyn... se laitettiin tonne kylän keskustaan..

Ilmoita asiaton kommentti

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan laaja uudistus toteutettiin vuonna 2003. Silloin pääosa peltokasvi- ja kotieläintuista siirrettiin tuotannosta irrotettuun tilatukijärjestelmään.

Maatalouspolitiikan terveystarkastuksessa komission tavoitteena on ollut lisätä maatalouden markkinasuuntautuneisuutta ja vastata aiempaa paremmin yhteiskunnan maataloudelle asettamiin odotuksiin ja uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Neuvotteluissa sovittiin maatalouspolitiikan päälinjoista vuoteen 2013 saakka. Terveystarkastuksessa sovittiin myös modulaatioprosentin nostamisesta asteittain yhteensä viidellä prosentilla. Modulaatiolla siirretään tukia EU:n kokonaan rahoittamista suorista tuista maaseudun kehittämiseen. Nykyisin modulaatio on viisi prosenttia vuodessa 5000 euroa ylittävistä tuista. Eli VIISI PROSENTTIA jää sastamalaisten viljelijöiden EU:n suorista tuista ?EU:n kassaan?

HYVÄ, että Sastamalan kaupunki, Elävä maaseutu YMMÄRSI hakea laajakaistahankkeita, koska tämä toiminta TOI EU:n ?pidättämiä? modulaatiorahoja TAKAISIN SASTAMALAAN.

Ilmoita asiaton kommentti

Laajakaista 2015 -hanke käynnistyi hallituksen periaatepäätöksellä joulukuussa 2008. Hankkeen tavoitteena on nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueilla, joille verkkoja ei kaupallisesti todennäköisesti rakenneta.

Tavoitteena on mahdollistaa huippunopean 100 megan laajakaistayhteyden saatavuus enintään 2 kilometrin etäisyydellä yli 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista vuoden 2015 loppuun mennessä.

Sastamalan kaupunki, Elävä maaseutu oli ensimmäisten joukossa, kun julkista rahaa jaettiin. Aktiivisuus palkittiin kuudella hankkeella.

Tuki suunnattiin maantieteellisesti syrjäisimpien alueiden yhteyksien saatavuuden parantamiseen. Tukikelpoiset alueet määriteltiin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Näillä alueilla asuu noin viisi prosenttia kotitalouksista.

Laajakaistahankkeille myönnettäviin julkisiin tukiin oli käytettävissä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 66 miljoonaa tuli valtiolta, 25 miljoonaa euroa EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ja noin 40 miljoonaa euroa kunnilta.

Vuoden 2010 alussa astui voimaan laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla, johon tehtiin joitakin muutoksia kesällä 2010. Euroopan komissio hyväksyi Suomen tukiohjelman toukokuussa 2010.

Valtioneuvoston asetuksilla kunnat on jaettu kolmeen eri maksuluokkaan. Kunnan maksuosuus hankkeen tukikelpoisista kustannuksista on 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kantokyvystä, väestötiheydestä, laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta sekä asukasta kohden lasketuista kustannuksista.

Julkisen tuen enimmäismäärä on 66 prosenttia laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Teleyritys maksaa hankkeen rakentamiskustannuksista vähintään 34 prosenttia. Teleyritys saa tuen avulla rakennetun verkon omistukseensa.

Ilmoita asiaton kommentti

Suodenniemen olosuhteiden kehuminen liittyy vaikuttamisesta Kiikoisten mielipidekyselyyn kuntaliitoksesta.
Tyrvään Sanomat avittaa kuntaliitosta jutuillaan.
Suodenniemeltä hävisi lehtitietojen mukaan hammaslääkärin tuoli. Hoidetaanko siellä potilaat seisaaltaan vai lattialla?;)D

Ilmoita asiaton kommentti

Ainakin Suodenniemi on joutunut kärsimään keskustan syrjinnästä. Heikkilä lopetettiin noin vain. Vanhukset hajasijoitettiin, kuka minnekin, pois omaisten ulottuvilta.(ei kuulu valitus)Heikkilän kolossi seisoo tyhjillään ja säästää. Talonmies nauttii palkkaa ja öljyä kuluu lämmityksen kymmeniä tuhansia litroja.
Tämä on tosiasia, mutta sitä varmasti pidetään epäasiallisena, koska median pitää suojella päättäjiä.

Ilmoita asiaton kommentti

Edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä.

Ilmoita asiaton kommentti

"Ei sitten vaan tule perusräkättäjille mieleen kuinka syrjivää ja epätasa-arvoista tuollainen törsäily olisi taajamakoulujen oppilaita kohtaan, jotka on aina vaan laitettava suurempiin ryhmiin että kylillä voidaan pitää harvoille opetusta yllä."

Suosittelisin jo joissakin kunnissa käytössä olevaa mallia: kuskataan keskustasta suurista ryhmistä oppilaita kyläkouluihin.

Jos kyläkoulussa olisi oppilaita esim. 35 ja 15 oppilasta puuttuu, jotta luokkakoot saataisiin järkeviksi, olisi mielestäni parasta kyyditä nämä 15 lasta keskustaajamasta, jossa koulun oppilaskoko on vaikkapa 200. Oppilaat saataisiin sitä paitsi keräiltyä muutaman kilometrin säteeltä, toisin kuin haja-asutusalueilta, jossa koulutaksien täytyisi ajella kymmeniä kilometrejä ristiin rastiin, mikäli kaikki oppilaat keskitettäisiin taajamakouluihin.

Sitä paitsi tuolloin nuo 15 onnekasta taajaman lasta pääsisivät rauhallisempaan kouluun yksilöllisempää opetusta saamaan.

Ilmoita asiaton kommentti