Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ennen vanhaan: Pienessä kauppalassa ovat konsertoineet monet Suomen tunnetuimmat taiteilijat

Tyrväällä toiminut konserttikannatusyhdistys edisti musiikkielämää tarjoamalla korkeatasoisia klassisen musiikin huippuhetkiä ja tilaamalla estradille tunnettuja taiteilijoita. Toiminnan tueksi yhdistys järjesti ison jäsenkampanjan, perien jäsenmaksua aikuisilta viisi ja koululaisilta kolme markkaa. Yhteiskoulun hyväakustinen juhlasali tarjosi mainiot puitteet, samoin kaunisäänisen flyygelin sointi. Tyrvääläiset kävivät ahkerasti kuuntelemassa taiteilijoita, joiden maine oli kansainvälinen. Monet kerrat salista huokui kaivattu glamour. Vinttikomerossa lojuneesta isotädin lähettämästä kirjenipusta löytyi tietoa kauan sitten pidetyistä konserteista. Täti oli piikonut nimismiehellä, ja ilahdutti äitiään kauppalan kuulumisilla. Maaliskuussa 1910 pianisti Elli Rängman-Björling oli esittänyt kuulijoille korkeatasoisen illan. Fyygelin koskettimilla tanssineita sormia oli hiottu aina Leipzigissä ja Wienissä asti. Mieleenpainuvan konsertin piti viulutaiteilija Sulo Hurstinen, häntä säesti puoliso Thyra Lindelöf. Taiturin vierailu toistui myöhemmin ja Hurstisen soitosta oli seudulla pohdittu pitkään. Eräässä kirjeessä mainitaan laulajatar Dagmar-Raekallion konsertti, sekä kultakurkuksi mainittu Inna von Pfaler. Ja että Greta von Hartman häikäisi kirkkaalla laulunäänellä kuin satakieli. Laulajattarien asut olivat satumaisen upeita, samoin kampaukset. 1916 paroni Axel von Rothen hurmasi tenoriäänellään. Vielä samana keväänä konsertoivat Alma ja Toivo Kuula, esittäen pääasiassa Kuulan sävellyksistä. Alma piti miehensä traagisen kuoleman jälkeen konsertin 1919. Kirjeessä mainitaan salin olleen aivan täysi. Menestyneet konsertit taukosivat, kun yllättävä tulipalo tuhosi koulun lokakuussa 1920. Palosta pelastui ainoastaan flyygeli. Uuden koulurakennuksen valmistuttua yhdistys järjesti vuosittain useita konsertteja. Laulajatar Maikki Järnefeltin värikäs lumoava ääni oli taltioitu äänilevylle jo 1904, Maikki konsertoi Vammalassa syksyllä 1924. Säestäjänä toimi itse Kosti Vehanen, joka oli säestänyt maailmakiertueella kuulua Marian Anderssonia. Konsertti oli ollut hurmaava, kirjoitti täti. Aina ei ollut varaa tai mahdollisuutta päästä konsertteihin, mutta Ilmari Hannikaisen taidokasta soittoa täti oli käynyt kuuntelemassa ja yleisö oli aplodeerannut kovasti. Sitä vastoin Ilmari, Tauno ja Arvo Hannikaisen konsertti oli jäänyt väliin kovan yskän takia. Koko Suomen ihailema Berliinin valtionoopperan tähti Hanna Granfeldt valloitti 1927 tyrvääläisten sydämet upealla äänellään. Laulajatar oli menestynyt erinomaisesti Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Lontoossa. Hanna oli kaunis ja viehättävä, kerrotaan kirjeen kulmassa. Ennätysmäärän yleisöä keräsi tenori Väinö Sola 1927. Yleisö oli taputtanut pitkään ja pyytänyt lisänumeroita, joita myös sai. Erittäin hienon konsertin samana syksynä piti huippusellisti Yrjö Selinin, häntä säesti pianotaiteilija Åke Elg. ( Taiteilijan tyttärestä Tainasta tuli aikanaan kansainvälinen filmitähti). Maaliskuussa 1928 konsertoi oopperalaulajatar Aulikki Rautavaara. Sibeliuksen lyyriset yksinlaulut olivat tädin mielestä upeita. Seuraavana vuonna valloitti koloratuurisopraano Lea Piltti yleisönsä. Ohjelmisto koostui pääasiallisesti ooppera-aarioista ja ääni kiiri puhtaana. Kirjeet loppuivat äidin kuoltua talvella 1929 ja isotädin perheeseen syntyi pieni Jaakko, joka hyvitti taideillat. Jatkuiko konserttitoiminta, ei ole tiedossani. Aulikki Rautavaara piti jäähyväiskonsertin Hämeenlinnan Raatihuoneella 1953, säestäjänä toimi Antti Koskinen. Den första kyssen jäi lähtemättömästi mieleeni. Lea Piltti toimi laulunopettajana Hämeenlinnan musiikkiopistossa ja olin hänen oppilaansa. Piltti kannusti ja piti huolta oppilaistaan.