Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Sastamala sai maankäyttöjohtajan, joka uskaltaa visioida – Lue, miten hän kehittäisi Sastamalan kyliä ja Vammalaa

Sastamala oli Ilmari Mattilalle mieluisa paikka tulla töihin. – Itse asiassa pidin pitkään silmällä, avautuisiko täällä sopiva työpaikka. Ja lopulta tärppäsi. Niinpä mies aloitti kaupungin historian ensimmäisenä maankäyttöjohtajana 13. tammikuuta. Kiinnostusta Sastamalaan selittää muun muassa se, että Mattilan puoliso Jaana Heino-Mattila on kotoisin Mouhijärven Vesunnin kylästä. Hänen vanha kotitalonsa oli pitkään perheen mieluisana kesäpaikkana. – Niin, ja Sastamalan autourheilupiirit tulivat tutuiksi ajoilta, jolloin poika Jere ajoi kartingia. Muutoinkin Sastamala vaikuttaa hänestä mielenkiintoiselta paikalta. Jopa kaupungin asukkaiden luonteenlaatua mies kiittelee. – Seudun pitkä asutushistoria ja vanha kulttuuriperintö lienevät syynä siihen, että asukkaat Sastamalassa ovat sosiaalisia ja rentoja. En ymmärrä, miksi tyrvääläisyyteen liitetään joissakin piireissä kielteisiä asioita. ”Maankäyttöosastolla kiva porukka” Mattila asettui johtamaan 18-henkistä kaupungin maankäytön vastuualuetta, joka on paitsi isoille rakentajille myös tavalliselle kansalaisille tärkeä asiointipaikka. Osasto muun muassa ostaa ja kaavoittaa maita sekä valvoo, luvittaa ja neuvoo. Moni pystyttää elämässään vain yhden omakotitalon, joten palvelun on pelattava kaikkeen rakentamiseen liittyvässä. – Aistin heti ensimmäisenä päivänä, että maankäytön toimialalla on hyvä yhteishenki ja kiva porukka, vaikka töitä on kaikilla paljon. Tästä on hyvä aloittaa kehittämistyö. Ensi toiveena on saada täytetyksi ainakin toinen täyttämättä oleva kaavoittajan paikka. Yksi vetovoimatekijä joka kylälle Paitsi kokeneena virkamiehenä Mattila tunnetaan idearikkaana visionäärinä. Ideoitaan hän pääsi toteuttamaan toimiessaan Pohjois-Satakunnan pienten kuntien aluearkkitehtina. Osa lennokkaista ajatuksista toteutui, osa ei. – Tulevaisuuden tutkiminen on harrastukseni. Olen opiskellut alaa ja pitänyt aiheesta luentoja. Mutta voisiko jonkin satakuntalaisen vision soveltaa suoraan Sastamalaan? – Teemoittaminen ja roolittaminen voisi olla yksi ratkaisu kehittää Sastamalan kyliä. Tarkoitan sitä, että kukin kylä kehittäisi yhden vetovoimatekijän, jonka pohjalta kylää lähdettäisiin kehittämään ja markkinoimaan. Kylien välinen yhteistyö takaisi, etteivät kylät kilpailisi keskenään samoista teemoista. Esimerkkinä on Häijää, josta kaupunki on saamassa perintönä Vähä-Tiisalan tilakeskuksen. Sinne kannattaisi Mattilan mukaan perustaa ratsastuskeskus, jonne muun muassa Maisemakylien asukkaat voisivat tuoda hevosensa. Näin hevosharrastuksesta tulisi Häijään vetovoimatekijä. – Vastaava teema Karkussa voisi olla kylän uljas historia ja kulttuuri. Mattila lupaa käydä kylissä kuulostelemassa, miltä tämmöinen teema-ajattelu vaikuttaa. Vammala tarvitsee täkyjä Vammalan pulmana on Mattilan mukaan se, että se on samaan aikaan liian lähellä ja liian kaukana Tampereesta. Vammala tarvitsee erityisiä täkyjä houkutellakseen uusia asukkaita Tampereen suunnasta. Uudensorttiset liikenneratkaisut, etätyömahdollisuudet ja uimahalli ovat Mattilan kehittämislistan kärjessä. – Valtatie 12:lle pitäisi rakentaa valaistus koko Tampereen ja Vammalan väliselle osuudelle. Kannattaa muistaa, että ely-keskus vastaa valaistuksen käyttökustannuksista. Samoin olisi valaistava Tampereen ja Häijään väli valtatie 11:llä. Kyse on psykologiasta: valaistus ikään kuin sitoo Tampereen ja Sastamalan toisiinsa. Sähköiset robottibussit ovat Mattilan mieliaihe. Käyttökustannuksiltaan edullisilla kulkuvälineillä hoidettaisiin aluksi Vammalan keskustan sisäinen liikenne non-stoppina, mutta tulevaisuudessa ehkä jopa kylien ja Vammalan välinen liikenne. – Kannattaa muistaa, ettei kaikilla nuorilla enää ole ajokorttia. Lisäksi ilmastonmuutos askarruttaa entistä useampia. – Siksi ennustan, että itsekseen kulkevista robottibusseista tulee 2-3 vuoden sisällä iso puheenaihe Suomessa varsinkin sen jälkeen, kun uusi kulkua avittava 5G-tekniikka tulee toden teolla käyttöön. Sastamalan kannattaisi olla kärjessä tässä asiassa jo imagosyistä. Ikioma ”160-malli” Uimahallin käyttökulujen rahoittamiseen Mattilalla on ikioma ”160-mallinsa”. – Se riittää, jos hallin ansiosta Sastamalassa pysyy 160 palkansaajaa tai tänne muuttaa 160 uutta palkansaajaa. Melko keskiverto palkansaaja maksaa kunnallisveroa vuodessa kaupungille 6 000 euroa. Kun se kerrotaan 160:llä, saadaan summaksi 960 000 euroa. Tällä summalla katettaisiin uimahallin vuosittaiset pääoma- ja käyttökulut.