Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Mistä lisää töitä paikallisiin yrityksiin? – ”Sastamalassa tulee panostaa asukkaiden viihtyvyyteen”, sanoo Veijo Hukkanen, joka luottaa vientiin ja koulutukseen

Nykyisen Sastamalan alueella työpaikkojen määrä on vähentynyt muutamalla tuhannella 1980-luvun jälkeen. Kalatuotteita valmistavalla ja jalostavalla Kalaneuvoksella eli Veijo Hukkasen omistamalla perheyrityksellä kurssi on ollut vastaavana ajanjaksona täysin päinvastainen. – Hevostallista aikoinaan aloitimme ja vuonna 1989 valmistui ensimmäinen osa kalasavustamostamme valtatien varteen, Hukkanen kertaa. Stormin ja Keihäsen huoltoaseman välisellä peltoaukealla toimivan Kalaneuvoksen tiloja laajennetaan tällä hetkellä jo 15. kerran. Käynnissä on historian suurin laajennus, investoinnin arvo on noin 23 miljoonaa euroa. Investointi mahdollistaa 30 uutta työpaikkaa Sastamalaan nykyisten noin 110:n lisäksi. Kalaneuvos on tehnyt etenkin viime vuosina paljon yritysostoja, mutta juuret ovat vankasti Tyrvään maaperässä. Kalaneuvoksen tilat sijaitsevat vain kivenheiton päässä Veijo ja Ulpu Hukkasen kotitalosta. – Logistiikan kannalta esimerkiksi Pirkkala voisi olla parempi sijainti, jos ajattelee Pohjanmaalta kolmostieltä tulevia rekkoja. Aloittaessamme mietimme myös Poria. Olen kuitenkin täältä kotoisin, joten mihin muuallekaan olisin voinut yritykseni perustaa. Sastamala on sisämaata ja täältä avautuu markkinat kaikkiin suuntiin, Veijo Hukkanen kertaa. Hukkaset vannovat jatkuvan kouluttautumisen nimiin. Alaa pitää seurata jatkuvasti, sillä maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti. – Äskettäin meiltä lähti viisi työntekijää Saksaan kolmen viikon kurssille opettelemaan uusia kalatuotantolaitteita. Panostamme omaan koulutukseen toistasataatuhatta euroa vuosittain. Myös itse luen koko ajan alan ammattikirjallisuutta ja lehtiä. Hukkasen mielestä yhteiskunnan pitäisi tukea enemmän rahallisesti työntekijöiden omaehtoista kouluttautumista. – Jos alkaa rakentaa saunaa, kylpyhuonetta tai keittiötä, saa tukea yhteiskunnalta. Ihmisten kouluttautumista pitäisi tukea samalla tavalla, Hukkanen näkee. Kalaneuvos suuntaa vahvasti vientiin ja viennin osuus liikevaihdosta on noin viidesosa. Vienti Venäjälle on jumissa EU:n talouspakotteiden takia, mutta Hukkaset tähyilevät rohkeasti eri suuntiin. Markkinana kiinnostaa erityisesti Kiina, mutta viime vuonna kalatuotteita lähti peräti 14 maahan. – Meiltä lähtee juuri tuotenäytteitä Kiinaan ja tällä viikolla tulee käymään agentti Shanghaista, Hukkanen kertoo. Kalaneuvoksella käy paljon työntekijöitä naapurikunnistakin, mutta laajennuksen myötä tarvitaan taas uusia työntekijöitä. – Aktiivisuutta vain kehiin, jos työskentely meillä kiinnostaa. Emme me voi tulla sentään hakemaan työntekijöitä kotioven takaa. Veijo Hukkasen mielestä Sastamalassa tulee panostaa asukkaiden viihtyvyyteen, jotta harrastusmahdollisuuksia olisi runsaasti. Myös ravintolaelämä saisi olla vilkkaampaa. Hukkasen lähes kaikki lapset ovat jääneet Sastamalaan. – Tällä vuosituhannella kaikki lapsemme ovat tulleet meille töihin. Muutamalla lapsellani on jo asunto Sastamalassa ja kaksi lastani rakentaa parhaillaan taloa Sastamalaan. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.) Mistä lisää töitä yrityksiin? Työpaikat ovat vähentyneet selvästi Sastamalassa 2010-luvun aikana. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tuoreimman tiedon mukaan vuoden 2016 lopussa Sastamalassa oli 8236 työpaikkaa. Vielä viisi vuotta aiemmin eli vuoden 2011 lopussa työpaikkoja Sastamalassa oli 9411 kappaletta. Pitkällä aikavälillä työpaikkojen väheneminen on ollut nykyisen Sastamalan alueella rajuinta 1990-luvun laman ja Neuvostoliiton romahtamisen aikaan, kun alueelta hävisi noin 2500 työpaikkaa. Sen sijaan 1990-luvun puolivälistä vuoden 2010 paikkeille Sastamalan alueella työpaikkakehitys oli vakaata, jopa kasvavaa. Pidemmällä aikavälillä työpaikkojen siirtymää on tapahtunut Suomessa maaseuduilta kaupunkeihin, ja myös muissa Sastamalan kokoisissa seutukaupungeissa työpaikkakehitys on ollut laskujohteista. Yksityisen sektorin työpaikkoja on Sastamalassa perinteisesti ollut Pirkanmaata ja koko Suomea vähemmän. Tämän on todennut muun muassa aluetutkija Timo Aro Sastamalan kaupungille vuonna 2017 tekemässään elinvoima- ja vertailuanalyysissa. – Sastamalan työllisyysdynamiikka oli korkeintaan tyydyttävä. Haasteena on alhainen työllisyysaste ja työpaikkaomavaraisuusaste sekä yksityisen sektorin keskimääräistä alhaisempi osuus kaikista alueen työpaikoista, Aro totesi kaksi vuotta sitten. Vuodelta 2016 olevan tiedon mukaan yksityisen sektorin työpaikkoja Sastamalassa oli 55,3 prosenttia, kun koko maan luku oli 58,9 prosenttia. Työllistä työvoimaa Sastamalassa asuu noin 9500 henkilöä, kun työpaikkoja on noin 8200. Uusimman Tilastokeskuksen tiedon mukaan vuonna 2016 Sastamalan työpaikkaomavaraisuus oli 88,2, kun koko Suomen tunnusluku on 100. Sastamalassa on siis 88 työpaikkaa sataa kaupungissa asuvaa työllistä kohden. Matala työpaikkaomavaraisuus näkyy pendelöinnissä. Vuonna 2016 hieman yli 3000 sastamalalaista kävi töissä kaupungin ulkopuolella, kun Sastamalassa kävi töissä muualta vajaa 2000 henkilöä. Luvut ovat säilyneet jokseenkin samoina 2010-luvulla. Vastaavasti Loimaalla ja Huittisissa työpaikkaomavaraisuusluku on pyörinyt 100:n pinnassa eli pendelöinti omasta kunnasta pois päin ja työssäkäynti oman kunnan ulkopuolelta olivat suunnilleen tasapainossa. Forssassa työpaikkaomavaraisuus oli peräti 126,5 vuonna 2016. Valkeakoskella luku oli taas Sastamalaa huonompi, 85,8. Väkiluku on myös vähentynyt, joten huonohko työpaikkamääräkehitys ei yksistään merkitse erityisen dramaattista kriisiä. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman luonnoksessa todetaan, että nyt työpaikkojen ja työikäisen väestön suhde on parempi kuin 1990-luvun lamavuosina. Sastamalassa pendelöinti on ollut luonnollista jo pitkään. Esimerkiksi Mouhijärvellä yli puolet työssäkäyvästä väestöstä käy töissä Sastamalan ulkopuolella, lähinnä Tampereella ja Nokialla. Työttömiä on ollut Sastamalassa vuoden 2005 jälkeen koko Suomen keskiarvoa vähemmän. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyysaste oli kesäkuussa 2019 Sastamalassa 7,2 prosenttia ja kaupungissa oli 144 avointa työpaikkaa. Pirkanmaalla työttömyysaste oli samaan aikaan 9,8 ja koko Suomessa 9,7 prosenttia.