Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Raimolta on muutama askel Kankaanpäähän, Erich voi uida Vesilahteen, Jorman viljelmät ulottuvat Poriin ja Suvin kanat karkaavat Punkalaitumelle – Tyrvään Sanomat haastatteli Sastamalan äärilaitojen asukkaita

Sastamalalaisen Jorma Lehtosen kotipihasta on noin 40 minuutin ajomatka Sastamalan keskustaan eli Vammalaan. Lehtonen asuu Porin rajalla Kiikoisissa ja on yksi Sastamalan läntisimmistä asukkaista. Toisaalla Tampereen suunnassa Vesilahden naapurissa asuu Erich Krühn , Sastamalan kaikkein itäisin asukas. Hän ajaa Vammalaan Kivijärvenmaan metsistä noin puolessa tunnissa. Sastamalan eteläisin asukas on Perä-Illossa asuva Suvi Korhonen , jonka koti on niin etelässä, että automatka Vammalaan koukkaa Punkalaitumen kautta. Vammalaan Korhonen ajaa noin 20 minuutissa. Pisin matka on Raimo Myrskyrannalla , Sastamalan pohjoisimmalla asukkaalla, jonka koti on Sävissä aivan Kankaanpään rajalla. Sieltä ajomatka Vammalaan on yli 50 minuuttia. Sastamalan keskustassa Myrskyranta kertoo käyvänsä vain muutaman kerran vuodessa ja ainoastaan pakon eli sairaalan sanelemana. Pitkä matka Vammalaan Sastamalan kokonaispinta-ala on 1 531,75 neliökilometriä. Suurin osa Sastamalan koosta tulee Vammalasta, sitten Mouhijärveltä, Äetsästä ja Kiikoisista. Kiikoinen sopii listauksen loppuun myös siinä mielessä, että se liittyi Sastamalaan viimeisenä. Kiikoisissa koko ikänsä asunut Jorma Lehtonen vastusti kuntaliitosta silloin – ja vastustaa sitä yhä. – Kun itsenäisyys menee, niin silloin lähtee myös sananvalta, ja keskittäminen on pääasia. Kyllä Kiikoisten olisi pitänyt pysyä itsenäisenä, Lehtonen tuumii. Sastamalan pohjoisimman asukkaan eli Sävissä asuvan Raimo Myrskyrannan mielipide ei ole yhtä vahva. – Ei se [Suodenniemen ja Vammalan] kuntaliitos Sävin asioihin ole suuremmin vaikuttanut. Se tosin pelottaa, mitä tapahtuu, jos alkaa sairastella enemmän ja menettää ajokorttinsa, uniapneasta kärsivä Myrskyranta pohtii. Huolta lisää Myrskyrannan mukaan Suodenniemen terveysaseman tulevaisuus. Tällä hetkellä asema on auki kahtena päivänä viikossa. Ei sekään tosin aivan kivenheiton päässä Sävin perältä ole; välimatka on vähän alle 20 kilometriä. – Ei sitä ihan pyörällä viitsi polkea, Myrskyranta sanoo. Idässä ja etelässä välimatkat Sastamalan keskustaan ja sen palveluihin, kuten sairaalaan, ovat lyhyempiä eivätkä siksi herätä itäisimmässä Krühnissa tai eteläisimmässä Korhosessa sen suurempia tunteita. – Tosin sitten rajani voisi vaihtaa Punkalaitumen puolelle, jos joskus menetän ajokorttini. Punkalaitumella palveluliikenne pelaa paljon paremmin kuin Sastamalassa, Korhonen toteaa. Raja kulkee halki järven Punkalaitumen puolelle juoksevat ainakin Korhosen kanat; sinne on vain muutaman metrin matka. Myös Myrskyranta voi ylittää helposti Sastamalan ja Kankaanpään välisen rajan muutamalla askeleella. – Kompostoiva ulkohuussini on Kankaanpään puolella eli voin käydä Satakunnassa asioilla, Myrskyranta nauraa. Itäisimmän asukkaan eli Erich Krühnin kodista on noin 300 metriä Vesilahteen, ja jos matkan haluaa taittaa mahdollisimman lyhyesti, se pitää tehdä joko uiden tai soutaen. Raja nimittäin kulkee viereisen järven halki. Kiikoisissa asuvan Lehtosen talosta on puoli kilometriä Laviaan eli Poriin. Lehtonen ei kuitenkaan ole Sastamalan kaikkein läntisin asukas; Tyrvään Sanomat ei onnistunut saamaan läntisintä asukasta kiinni. Kauppa-auto säästää kilometrejä Elämä äärilaidoilla näkyy myös siinä, missä sastamalalaiset käyvät kaupoilla kunnan ulkopuolella. Lännessä suuntana on Pori, idässä Tampere, pohjoisessa Kankaanpää ja etelässä Punkalaidun. – Tosin eniten tulee käytyä Kiikoisissa. Täällä on kuitenkin ABC ja K-Market. Rautatavaraa haen joskus Suodenniemeltä, Porissa toisinaan asioiva Lehtonen kertoo. Suodenniemellä käy myös Myrskyranta, jos tarvetta on. Aina ei ole, sillä Sävissä ajaa kerran viikossa kauppa-auto, josta Myrskyranta saa kaiken tarpeellisen. – Joskus käyn Kankaanpäässä tankilla, Myrskyranta sanoo. Etelän Korhonen ja idän Krühn asioivat puolestaan Vammalassa, useimmiten Roismalan Citymarketissa. – Siellä on kaikki, mitä tarvitsemme, toteaa Krühnin kumppani Annikki Karra , joka on kirjoilla Tampereella mutta asuu valtaosan ajastaan Kivijärvenmaassa. Vesilahden puolella kaupoilla voisi käydä Narvan K-Marketissa, jonne on matkaa noin 20 kilometriä. – Mutta se on vähän tyyriimpi eläkeläisille, Krühn huomauttaa. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.) Oma koti kullan kallis Sastamalan äärilaitojen asukkaat kertovat olevansa tyytyväisiä asuinpaikkoihinsa siitä huolimatta, etteivät kaikki tarpeelliset palvelut ole käden ulottuvilla. Asukkaista jokainen korostaa äärilaidan rauhaa. – Tein ikäni asfalttitöitä, joten nyt eläkkeellä nautin Sävin rauhasta ja siitä, että saan täällä tehdä hieman metsähommia ja seurata luonnon elämää. Täällä saattaa nähdä mäyrän nousevan mäkeä pitkin tai ilveksen kulkevan pellolla, Myrskyranta selittää. Luonto, vapaus ja oma tila ovat myös vastakkaisessa suunnassa eli Perä-Illossa asuvan Suvi Korhosen mieleen. – Minulla on kissoja, koiria ja kanoja ja tarvitsen siksi omakotitalon. Täällä saa asua omassa rauhassaan, Korhonen kertoo. Kivijärvenmaassa eli idässä asuvan Erich Krühnin talo oli aikoinaan pienviljelystila, jossa oli muun muassa lehmiä ja sikoja. Enää talossa ei eläimiä ole, mutta elämää kylläkin. – Laulan täällä karaokea maaseudun rauhassa ja nautin talon lämmittämisestä puilla. Ei täällä mitään luksusta ole, ei edes sisävessaa. Ulkohuussissa saa kuunnella linnunlaulua, eikä talvellakaan kylmä tule, kun pukee takin päälle, kertoo Krühn, jonka isä on saksalainen ja äiti venäläinen. Eläimiä löytyy sen sijaan Jorma Lehtosen maatilalta Kiikoisissa. Siellä hän asuisi kaikesta huolimatta – oli maatilaa tai ei. – Kiikoinen on hyvä paikka asua, vaikka kuntaliitos on vähentänyt alueen investointeja. Kyllä tänne rantasauna ja uusi kirjasto on saatu, mutta ne Kiikoinen olisi voinut hoitaa myös ilman Sastamalaa, Lehtonen pohtii. Jorma ajoi traktorilla Illoon Jos Sastamalan pohjoisin asukas Raimo Myrskyranta ajaisi Sastamalan eteläisimmän asukkaan Suvi Korhosen luokse, edestakaisella ajomatkalla olisi pituutta yli 150 kilometriä. Jos taas Sastamalan itäisin asukas Erich Krühn ajaisi Jorma Lehtosen luokse länteen, matkan edestakainen pituus olisi yli 124 kilometriä. Kiikoisissa Krühn on kyllä käynyt, muttei Lehtosen luona, vaan huoltoasemalla. – Illon läpi olemme myös ajaneet Punkalaitumelle, ja Huittisissa käymme kerran kuukaudessa hampurilaisella. Sävi ei sen sijaan sano mitään, kertoo Krühn. Sama pätee toisin päin. – Olen ollut asfalttitöissä Illossa, ja Kiikoinen on hyvinkin tuttu. Kivijärvenmaa on sitten vieraampi, sanoo säviläinen Myrskyranta. Perä-Illon Korhonen taas tietää Sastamalan äärikolkista jokaisen. – Kiikoinen on tuttu käpykylä, ja Kivijärvenmaassa olen käynyt pienellä mökillä. Sävin läpi olen joskus ajanut, mutten kyllä muista siitä mitään, Korhonen puhuu. Kiikoisissa asuva Lehtonen kertoo, että hän on käynyt Illossa jopa traktorilla. Tuon matkan on täytynyt kestää kauan, koska välimatka on niin pitkä, että siinä kestää jo autolla noin 45 minuuttia. Erilaiset identiteetit Vaikka kaikilla Sastamalan äärilaitojen asukkailla lukee kotiosoitteessa Sastamala, vain Korhonen ja Krühn kokevat olevansa ensisijaisesti sastamalalaisia. – Minä olen kiikoislainen eikä minulle ole syntynyt sastamalalaista identiteettiä, toteaa länsirajan Lehtonen. Sellaista ei ole syntynyt myöskään Sävin Myrskyrannalle. – Kyllä mieluummin koen olevani suodenniemeläinen kuin sastamalalainen, Myrskyranta tuumii. Etelässä ja idässä identiteetit ovat vahvempia kenties siksi, että Korhonen ja Krühn asioivat huomattavasti useammin Sastamalan keskustassa kuin Lehtonen ja Myrskyranta – Korhonen noin kerran ja Krühn ainakin kaksi kertaa viikossa. – Se on tosin ihan outo juttu, että liikennemerkeissä lukee joka puolella erilaisia etäisyyksiä Sastamalaan, vaikka olet jo valmiiksi Sastamalassa, huomauttaa Krühnin kumppani Karra, joka itse pitää itseään tamperelaisena. ”Laidoillakin on elämää” Sastamalan päättäjiltä Raimo Myrskyranta toivoo sitä, ettei Sävin kaltaisia äärilaitoja unohdettaisi päätöksenteossa. – Tehkää viisaita päätöksiä älkääkä unohtako, että laidoillakin on elämää. Jos Sastamalan keskustaan päätetään rakentaa esimerkiksi uimahalli, niin sinne voisi järjestää kuljetuksia myös täältä Sävistä, Myrskyranta pohtii. Idässä asiat ovat Krühnin mukaan pääosin hyvin. Yksi pyyntö hänellä tosin on. – Kivijärventien pinta pitäisi saada parempaan kuntoon. Siihen tarvitaan sellainen sora, ettei kura lennä, Krühn toteaa. Lehtonen on Myrskyrannan tavoin huolissaan oman alueensa terveysaseman tulevaisuudesta. – Esimerkiksi kesällä, kun Kiikoisten terveysasema on suljettu, kiikoislaisten pitää käydä Vammalassa verikokeissa. Siinä menee paljon aikaa ja kilometrejä, Lehtonen huomauttaa. Korhosen mukaan Sastamalan pitäisi kehittää lähinnä palveluliikennettään. – Täällä asuu paljon vanhuksia, joilla ei ajokorttia ole, Korhonen kertoo. Ei suurta merkitystä Jos kävisi niin, että Lehtosen koti liitettäisiin yhtäkkiä Poriin, hän ei näkisi siinä suurta eroa vanhaan. – Laidalla sitä elettäisiin kuitenkin, luki papereissa Sastamala tai Pori. Laviassa tosin saatiin kuntaliitoksen myötä kirkko kuntoon, Lehtonen toteaa. Säviläinen Myrskyranta uskoo, ettei hänen elämänsä ainakaan huonontuisi, jos Sastamalan ja Kankaanpään raja muuttuisi niin, että Myrskyranta olisikin Kankaanpään puolella. – Se olisi mielenkiintoista, mutta kyllä minä olen jo tottunut tähän nykyiseen tilanteeseen, sanoo Sastamalan pohjoisin asukas. Perä-Illon Korhonen ei puolestaan haluaisi Punkalaitumelle. – Sastamala on nuorekkaampi kuin Punkalaidun, ja täällä on ainakin toistaiseksi parempi terveydenhuolto niin ihmisille kuin eläimillekin, Korhonen näkee. Krühn oli asukkaista ainut, joka ei tiennyt elävänsä Sastamalan äärilaidalla. Korhonen ja Myrskyranta sen sijaan tiesivät. – Tuntuu mahtavalta olla Sastamalan pohjoisin asukas. Täällä kukaan ei häiritse millään lailla ja saa olla ihan omissa oloissaan, Myrskyranta kiteyttää. Korhonen taas sanoo, ettei hän ajattele asiaa erityisen paljon. – Ei se ensimmäisenä mielessäni ole, kun aamulla herään, Korhonen sanoo.