Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Joukko miehiä valmistui Vammalan ammattikoulusta työhön, jota ei enää ole – Katso luokkakuvat ennen ja nyt

Opettaja Osmi Siltanen kaivaa rintataskustaan vanhan vihkosen ja luokkatapaamiseen kokoontunut miesjoukko hiljenee nopeasti. Siltanen paljastaa, että opettajan arvostelukirjasesta löytyvät kaikkien Vammalan ammattikoulun radio- ja tv-asennuslinjan oppilaiden arvosanat vuosilta 1968 ja 1969. – Ei ollut tuohon aikaan tietokonetta tai Wilmaa, johon oppilaiden arvosanat nykyään kirjataan, Siltanen sanoo ja sujauttaa arvosteluvihkosen vähin äänin takaisin puvun taskuun. Vammalan ammattikoulusta vuonna 1969 sähköasentajiksi sekä radio- ja tv-asentajiksi valmistuneet kokoontuivat luokkatapaamiseen perjantaina. Paikalla oli 20 ammattikoulun entistä opiskelijaa. Vain muutama puuttui joukosta. Molemmat alat olivat kuusikymmentäluvulla vahvasti miesvaltaisia, eikä Vammalan ammattikoulustakaan tuolloin valmistunut yhtään naisasentajaa. – Eihän siitä ole kulunut kuin 50 vuotta, kun on oltu tällä porukalla edellisen kerran koolla, sanoo sähköasentajaksi valmistunut nokialainen Jouko Koivuniemi . Kauan on aikaa vierähtänyt siitä, kun radio- ja tv-asentajaksi vuonna 1969 valmistunut, nykyään Iissä asuva Reino Lehtelä on käynyt Vammalassa edellisen kerran. Hän kysyy, onko ammattikoulun takana vielä urheilukenttä. Porvoossa asuva Heikki Hietala puolestaan tiedustelee, minne lopulta rakennettiin uimahalli, jota 1960-luvulla kovasti Vammalaan puuhattiin. Yllätys on suuri, kun Hietala kuulee, ettei uimahallia ole vieläkään rakennettu. Ammatti, jota ei enää ole Radio- ja tv-asentajalinjalta Vammalan ammattikoulusta 1969 valmistunut ryhmä oli ensimmäinen kyseisellä alalla. Vielä tuolloin ei kukaan osannut aavistaa, että kyseinen ammatti katoaa parissa kymmenessä vuodessa kokonaan. – Enää ei ole olemassa putkenvaihtajia. Kun telkkari menee rikki, se on vaihdettava kokonaan uuteen, sanoo Reino Lehtelä. Matti Järvinen kertoo, että valtaosa vuosikurssin opiskelijoista jatkoi teknikoksi tai insinööriksi. Järvisen tie vei teknillisen koulun ja ammattiopettajan tutkinnon jälkeen takaisin Vammalan ammattikouluun, tällä kertaa opettajaksi. – Samalle linjalle tulin, josta aikanaan lähdin, kertoo Järvinen, joka toimi Vammalan ammattikoulussa myös apulaisrehtorina ja koulutusjohtajana. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2012. ”Matematiikka oli ammattikoulussa tasokasta” Yrittäjänä Tampereella elämäntyönsä tehnyt Matti Salmi muistaa, kun rakensi ensimmäisen kidekoneen kymmenvuotiaana. Se oli yksinkertainen radiovastaanotin, ja kaikesta päätellen Salmi onnistui tekeleessään, sillä vastaanottimesta kuului Neuvostoliiton propagandalähetyksiä 1950-luvulla. Vanhemmat patistelivat Mattia opiskelemaan, mutta tätä kiinnostivat lähinnä sähkökoneet ja radiot. Nuorena hän työskenteli alan liikkeissä. – Lehdessä oli juttu, että Vammalan ammattikouluun perustetaan uusi radio- ja tv-asentajalinja. Päätin heti, että menen sinne, Matti Salmi kertoo. Myöhemmin Salmi valmistui teknillisestä koulusta Turusta. – Ammattikoulu antoi hyvän pohjan. Matematiikka oli Vammalan ammattikoulussa tasokasta, Salmi muistelee. Sähköasentajaksi Vammalan ammattikoulusta valmistunut Pentti Hakanen muistelee kouluvuosia hyvällä. Ammattikoulun jälkeen hän jatkoi opintoja teknillisessä koulussa Porissa. – Ammattikoulusta jäi hyvät muistot. Muistan hyvin sähköpuolen opettajat Matti Metsälän ja Veikko Hietasen . Tuurasin heitä ammattikoulussa monesti 1970-luvun lopulla, Vammalassa asuva Hakanen kertoo. Hakasen opiskeluaikana koulunpenkillä istuttiin päivittäin. – Koulunkäyntiä pitää arvostaa, tänäkin päivänä. Ei voi olla niin, että opetus tapahtuu vain työelämässä, yrittäjänä ja sähköyhtiöiden palveluksessa työuransa tehnyt Hakanen sanoo.