Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Tiesitkö? Tappara-legenda Kalevi Nummisen juuret ovat Sastamalassa – Mestari vastaa, miksi juuri jääkiekko menestyy Suomessa

Kalevi Nummisen vanhemmat, Arvo Numminen ja Olga Numminen o.s. Vainio, asuivat talvisodan alkaessa Tampereella. Sodan aikana Arvo taisteli Summan rintamalla jalkaväkirykmentti 17:ssä. Olga oli raskaana. – Kiikoisten Jaaran kylästä kotoisin oleva äitini muutti talvisodan alettua Mouhijärvelle. Tamperettakin pommitettiin, ja äiti ajatteli, että maalla pysyy helpommin hengissä. Mouhijärvellä asui äidin tuttuja, mahdollisesti myös sukulaisia. – Mouhijärvellä minä sitten synnyin 31. tammikuuta vuonna 1940, Vanhankirkon kylässä Hiitun talossa, rakennuksen päädyn kulmahuoneessa. Kesämökki Kirkkojärven rannassa Mouhijärvellä Talvisodan päätyttyä Arvo palasi rintamalta ja perhe asettui Tampereelle. Nummisilla oli sittemmin jonkin verran yhteyksiä Mouhijärvelle. – Äitini siskolla ja hänen miehellään oli kesämökki Kirkkojärven rannassa. Olin tuolla Valkaman mökillä ja Hiitulla silloin tällöin 1940- ja 50-luvuilla. Kävin myös Hiitun talossa katsomassa kamaria, jossa olin syntynyt. Olihan se aika jännä kokemus. Tapparan mies Kalevi Numminen pelasi nuorena aktiivisesti myös jalkapalloa, mutta päälajiksi muodostui jääkiekko. Vuonna 1952 hän alkoi pelata TBK:n C-junioreissa. Samana vuonna seura muutti nimensä Tapparaksi. Edustusjoukkueeseen Numminen nostettiin vuonna 1957. Koko uransa Tapparaa edustanut Numminen voitti pelaajana kolme Suomen mestaruutta ja edusti Suomea yhdeksissä arvokisoissa. Aktiiviuransa Numminen päätti vuonna 1969, ja aloitti seuraavana vuonna Tapparan päävalmentajana; peliuransa loppuvuosina hän oli toiminut jo pelaaja-valmentajana. Seura voitti Nummisen valmennusvuosina 70-luvulla kolme Suomen mestaruutta. Sittemmin hän työskenteli Tapparan toimitusjohtajana, ja mestaruuksia tuli lisää. Suomen A-maajoukkueen päävalmentajana Numminen toimi viisissä MM-kisoissa sekä kertaalleen niin olympialaisissa kuin Kanada Cupissa. Menestys ruokkii itseään Kalevi Numminen on ollut suomalaisen jääkiekkoilun moniottelija ja tienraivaaja. Numminen kehitti merkittävällä tavalla suomalaista jääkiekkovalmennusta ja toimintakulttuuria, mikä on osaltaan pohjustanut viime vuosikymmenten mittavaa menestystä. – Nykyäänhän nuorisolle on tarjolla kaikennäköistä hömppää. Eri urheilulajien tilannetta vertailtaessa voi todeta, että jääkiekko on pärjännyt hyvin. Laji vetää puoleensa lahjakkaita nuoria urheilijoita. Lisäksi menestys ruokkii itseään. Myös naisten jääkiekko on noussut. – Ratkaisevan tärkeä tekijä Suomen jääkiekkoilun menestykselle on ollut hyvä jäähallikapasiteetti. Tässä on tietysti edelleen paikkakuntakohtaisia eroja. Hallien merkitys korostuu, kun talvet ovat nykyään mitä ovat. Tapparan ensimmäinen jäädytetty numero Mittavasta omasta urastaan Numminen nostaa esiin kaksi merkkipaalua. – Pelasin Tapparassa pelinumerolla 2. Minun pelinumeroni on ensimmäinen jäädytetty numero Tapparan historiassa. Toisena mainitsen sen, kun minä ja Teppo pääsimme Kansainvälisen jääkiekkoliiton Hockey Hall of Fameen. Olimme ensimmäinen suomalainen isä-poika pari, joka sai tämän aateloinnin. Koti ja pelihommat erikseen Numminen seuraa jääkiekkoa aktiivisesti. Paikanpäällä hän käy katsomassa erityisesti Tapparan liigapelejä sekä 14-vuotiaan pojanpoikansa – Teppo Nummisen pojan – pelejä; seura on luonnollisesti Tappara. Harjoitus- ja valmennusvinkkejä legenda ei pojanpojalleen kuitenkaan anna. Näin hän toimi myös omien poikiensa Tepon ja Teemun kohdalla. – Nyt olen ihan vaan vaarin roolissa. Aikanaankin ajattelin niin, että koti on koti, ja pelihommat on erikseen. – Moni tekee sen virheen, että on liian aktiivisena lapsensa tai lapsenlapsensa jääkiekkoharrastuksessa. Kyllähän meidänkin kotona jääkiekosta on puhuttu. Tärkeintä on ollut kuitenkin se, että on autettu, syötetty ja maksettu laskut. - Syntynyt Mouhijärvellä 31.1.1940, asuu Tampereella - 143 maaottelua, 32 tehopistettä (18+14) - Tampereen Tapparassa 201 SM-sarjaottelua, 81 tehopistettä (41+40). Kolme kultaa ( 1959, 1961, 1964) - Tapparan pelaajavalmentaja 1966-68. Päävalmentaja 1970-79. Kolme Suomen mestaruutta (1975, 1977, 1979) - Tapparan toimitusjohtaja 1986-93 ( Kaksi Suomen mestaruutta 1987, 1988) - Suomen A-maajoukkueen päävalmentaja 1973-1974, 1977-1982 - Montreal-mailatehtaan perustaja 1963 - Suomen jääkiekkoleijona nro 44 - Harrastukset: seuraa jääkiekkoa, kuntoilee, mökkeilee - Perhe: Vaimo, 3 lasta (2 poikaa ja yksi tytär), 4 lastenlasta - Kalevi Numminen on tavattavissa merkkipäiväänsä liittyen Tampereella Suomen Jääkiekkomuseossa Vapriikissa 1.2. klo 13.30-14.30. Numminen jakaa Vapriikissa pelaajakortteja ja nimikirjoituksia Taustalähde: Janne Lahti: Kalevi Numminen. Suomalaisen jääkiekkoilun uudisraivaaja ja moniottelija. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2008