Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Muistatko vielä, milloin Tyrvään kunta liitettiin Vammalaan? – Sen jälkeen on vietetty Tyrvään päivää

Kun Tyrvään kunta liitettiin Vammalaan vuonna 1973, antoi kunta kotiseutuyhdistykselle rahalahjoituksen, joka oli tarkoitettu tyrvääläisen perinnetapahtuman järjestämiseen. Ensimmäistä Tyrvään päivää vietettiin pian kuntaliitoksen jälkeen kesällä 1974. Sen jälkeen Tyrvään päivää on juhlittu viiden vuoden välein. Viime sunnuntaina Tyrvään päivää vietettiin Tyrvään Pyhän Olavin kirkolla kymmenettä kertaa. Juhlan teema nosti esiin kymmenen vuotta sitten valmistuneet kirkkomaalaukset. Juhlajumalanpalvelus ja kaunis kesäsunnuntai saivat liikkeelle paljon väkeä. Jumalanpalveluksessa saarnasi rovasti Osmo Ojansivu. Hänen puheensa yhdisti perinteen ja nykypäivän sekä kristillisen sanoman. Ojansivu päätti puheensa toteamalla, ettei Pyhän Olavin kirkko ole museo, vaan kirkko. Museosta lähdetään vähän tietoa saaneena, kirkosta saadaan rakkautta. Sunnuntain jumalanpalveluksessa ja juhlassa saatiin molempia. Jumalanpalveluksen jälkeen seurakunta ja kotiseutuyhdistys tarjosivat kirkonmäellä ”kakkoo, kutunjuustoo, kastamista ja kahvetta”. Kun siinä kuumassa kesäilmassa kirkonmäellä vaihdettiin kuulumisia tuttujen ja tuntemattomampienkin kanssa, koin voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sydänalassa läikähtää Juhlan aloitti Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan Erkki Välimäen tervehdys. Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtajan Pirkko Eskon puhe alusti sitä tyrvääläistä ihmettä, joka kirkon jälleenrakennus on ollut. Kotiseudun, Rautaveden kansallismaiseman ja kirkon merkityksestä, paljon matkustaneelle ja muualla asuneelle Pirkko Eskolle, kertoo erityinen läikähdys sydänalassa aina, kun kirkko tulee näkyviin Kallialan kirkkotien mutkien ja vanhojen talojen jälkeen. Siihen tunteeseen on helppo yhtyä. Juhlan musiikista vastasi seurakunnan kesäsoittaja Henrika Malmi. Juhlapuhuja, professori Heikki Hankan puheessa yhdistyivät historia, kirkon vaiheet sekä vanha ja uusi taide. Kirkko paloi kaksi kertaa Kokemäenjoki on ollut aikoinaan läntisen Suomen pääväylä. Sen rannoilla on asunut voimakasta väkeä, joka sai viikingitkin suuntaamaan retkensä toisaalle. Ennen nykyistä kirkkoa paikalla oli puukirkko. Kivikirkko valmistui juuri ennen uskonpuhdistusta 1500-luvun alussa, joten sen ensimmäiset vuosikymmenet olivat voimakasta muutosten aikaa. Kirkko paloi ensimmäisen kerran noin sata vuotta valmistumisensa jälkeen, 1600-luvun alkupuolella. Kirkko jälleenrakennettiin, sen sisäosan puutyöt olivat ennen toista paloa 1600-luvulta. Sisätilojen maalaukset oli tehnyt työtön, raumalainen puutarhurimestari Anders Löfmark 1700-luvulla. Heikki Hankan tutkimukset toivat esiin yllätyksen, että Löfmarkin maalausten lisäksi alttarialuetta oli koristanut kirkkomaalari Daniel Hjulströmin maalaukset. Vuonna 1855 valmistuneen Tyrvään uuden kirkon myötä vanha kirkko jäi noin sadaksi vuodeksi sivuosaan, kunnes se alkoi taas kiinnostaa. Toisessa palossa kaikki ei tuhoutunut, sillä kirkon vanhaa irtaimistoa on edelleen kansallismuseossa ja kirkosta löytyneet 1400-1500-luvun tilikirjat valtion arkistossa. Kirkon nykyinen asu on mahtavaa rakennusperinnettä ja puukäsityön taidonnäyte. Kymmenen vuotta vanhat nykyiset maalaukset pohjautuvat Löfmarkin maalauksiin aiheidensa puolesta. Ei voi kuin ihmetellä ja ihailla seurakunnassa 2000-luvun alussa vaikuttanutta työryhmää, joka päätyi valitsemaan kaksi tunnettua ja täysin erityylistä kotimaista nykytaiteilijaa toteuttamaan jälleenrakennetun kirkon maalaukset. Toinen taiteilijoista, Kuutti Lavonen oli mukana Tyrvään päivän juhlassa, Osmo Rauhala ei päässyt paikalle. Yhdessä voimme todeta, kirkko on ainutlaatuinen, se on ihme. Tilaisuudessa Osmo Ojansivu, Outileena Uotila ja Urpo Vuorenoja kertoivat, mikä tai mitkä kirkon nykyisistä maalauksista heitä puhuttelevat. Haluan haastaa Tyrvään Sanomien lukijat käymään Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa, rauhoittumaan maalausten äärelle, katsomaan kirkon kauniita yksityiskohtia ja maalauksia kuva kuvalta sekä nauttimaan hienosta kotiseudustamme.