Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Filosofian tohtorin viikonloppukolumni: Miten lähteestä tulisi juoda?

Yleensä paikkakuntalaiset tuntevat lähteensä. Tosin harvojen tunnettuus vetää vertoja esimerkiksi Runebergin lähteelle. Avoimet lähteet ovat kirkkaita maisemasilmiä. Niiden mystiikka on aina kiinnostanut tunneherkkiä ihmisiä – ainakin runoilijoita ja narkissoksia! Lähdettä pidetään totuuden, selkeyden, puhtauden ja viattomuuden vertauskuvana. Monelle lähde voi olla vain talousveden noutopaikka, janoiselle retkeilijälle juomapaikka. Miten avoimesta lähteestä pitäisi juoda? Se onkin taidetta! Ruotsalainen Frans G. Bengtson muistuttaa, että väärällä tavalla juotuna lähdevesi menettää erityisen arominsa. Vääriä tapoja ovat särpiä lähteen vettä paperimukista, tuohituutista tai rahvaanomaisesti pullon suusta. Oikea tapa on laskeutua polvilleen ja käsin tukien juoda vedenpinnasta. Juominen lähteestä on toiminut jopa testinä ihmisten lajittelemiseksi. Bengtson viittaa Vanhan testamentin Tuomarien kirjan seitsemänteen lukuun, jossa Herra sanoo Gideonille: "Sinulla on kanssasi liian paljon väkeä, antaakseni Midianin heidän käsiinsä; muuten Israel voisi kerskua minua vastaan ja sanoa: 'Oma käteni vapautti minut'.” Jumalan määräämällä testillä valittiin joukosta heikoimmat soturit. Miehet pantiin juomaan lähteestä. Monet kumartuivat polvilleen, mutta kolmesataa miestä latki vettä kädellään: ”niin kuin koira latkii”. Midianilaiset lyötiin näiden koiramaisesti latkivien B-miesten voimin. Me suomalaiset olemme Bengtsonin kanssa täysin eri mieltä tuohilipin kelvollisuudesta. Runoilija Helvi Juvonenkin oli vakuuttunut siitä: ”Repussa leiväntähde, tuohilippi ja lähde”. Muuten: Leivänpala ja ”vesisiemi” olivat myös Agricolan gourmet-herkut. Raamatussa pysyäkseni apostoli Jaakob (Jaak. 3:11) kysyy: ”Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?” Näin ei saisi olla. Pitäkäämme lähteemme puhtaina! Parantamisen varaa on. Pysähdyin kerran lähteelle, jonka vierellä ilmoitettiin arjen yleiskielellä: "Kuseminen kielletty"! Hannu Syväoja, filosofian tohtori