Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Äitiempäiväyllätyksiä

Meitillä oli unelma. Se oli omakotitalo, uusi tai vanha, mialuummiv vanha. Tyätä ja vaivaa sem piti olla. 1970 luku oli lapsperheitten ahkeraa rakentamista. Miäs sai haluamansa, remontoitavan 1940-luvun talon ja mää puutarhan, 10 omenapuuta, marja- ja sireenipensaita ja kukkapenkkejä. Talo oli oman aikansam mukane puuhelloinensa, kaakeliuuneinensa ja lautalaattioineen. Tontti oli hiano. Ennen kaikkee talo oli hyväsä paikasa. Oltiir rohkeita. Pankki anto talon hinnan suurusel laina. Siittä se alko, miähen tyä. Sisustus muuttu 70-luvum mallii. Lautalaattiat sai peitokseem muavimatot. Keittiöm puuhella väisty sähköhellan tiältä. Puusepältä tilatut kaapistot miäs maalas railakkaav värisiks. Kellarikerroksen sauna sähkökiukaineev valmistu jo ensimmäiseks jouluks. Se oli suurta juhlaa. Kesä toisensa jälkeem meni remontim merkeisä. Klasit vaihrettiin kolminkertasiks, seiniir ruiskutettiil lämpöeristettä ja ulkoseinät sai entisev valkosen päälle vihreev väri. Yläkerran toiseem päätyy, tyhjääv vinttitillaam miäs teki toise huanee. Yläkerrasta tuli kolmem plikav valtakunta. Monellaisia, hyvvää miältä tuattavia äitienpäiväyllätyksiä mää oon elämäni varrella saanu. Yks semmonen oli jonnain kevväänä, kun olin ollu koko viikon koulutuksesa ja pois kottoo. Perjantaina tulin onnikalla ja plikat oli vastasa matkahuallom pysäkillä. Kotio kävellesä musta tuntu, että mukulat oli kovasa jännityksesä. Kun astun sisälle, nim merkillisen outo haju tunkeutu siaraimiini. Mitä kummaa täälä on tehty mun poisaollesani? Vähitellen alko selvitä, että miäs oli jo pitkään suunnitellu erästä remonttia. Yläkerral lautapäällysteiset rappuset kun oli viä laittamati. Oltiinham me monet kerrat puhuttu siittä, että nekim pitäs kunnostaa. Raput piti nin kovvaa meteliäki, kun plikat tulla tömisteli juaksujalkaa alakertaa. Mutta se haju? Se tuli liimasta, jolla rappujen päällys, kokolattiamatto, oli liimattu. Ne matot oli kovasa huurosa. Hianot olivat ja ammattimiähen tekemät. Miäs oli sopinu niitten laitosta sukulaismiähen kans ja valmista oli tullu erellisehtoona. Plikat oli kattanu keittiöm pöytään kahveekupit ja paksulla kermavaahrolla päällystetyn kääretortu. Äitin kottiintulloo ja uusia portaita juhlittii. Mutta miksi torttu maistu ourolta? Liimanhaju oli tunkeutunu kermavaahtoo. Siittä huolimata pyhänä oli ikimuistonen äitiempäivä.