Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Ruskosuohaukan Pirkanmaan ensi pesintä Kiikoisissa – Sastamalan pesimäkanta on nyt maakunnan vahvin

Rantojen ja peltoaukeiden yllä matalalla liihotteleva iso haukka on nykyään tavallinen näky Sastamalassa aina Masosta Suodenniemen Rantakulmalle saakka, mutta silti se on lajina aika vähän tunnettu. Kyseessä on ruskosuohaukka, joka hidastempoisesti tähystelee saaliikseen sammakoita, hyönteisiä, pikkujyrsijöitä ja linnun poikasia. Ruskosuohaukka on linnustomme melko uusia tulokkaita. Ensi pesintä todettiin maassa vasta 1920–luvulla. Pirkanmaalla ruskosuohaukka pesi ensi kertaa Kiikoisten Marjajärvellä 1960-luvulla, Esko Antilan kotimaisemissa. Nykyään ruskosuohaukka kuuluu lähes jokaisen pirkanmaalaisen kunnan pesimälajistoon, mutta vahvin kanta on selkeästi Sastamalassa. Koko Pirkanmaan kannaksi arvioidaan 100 paria. Pesä tiheissä järviruovikoissa Vaikka ruskosuohaukka on saalistuksessaan näkyvimpiä haukkojamme, pesänsä se piilottaa taitavasti lintujärvien ja rehevien rantojen tiheisiin järviruokokasvustoihin, omaan ekolokeroonsa, joissa kulkeminen on vaativa ja vaarallinen tehtävä. Ruskosuohaukka on tärkeä tutkimuslajimme, jonka pesintää olemme seuranneet erityisesti Sastamalan kymmenillä ruovikkopesillä rengastajaparini Mikko Honkiniemen kanssa. Haukan poikasille laitetaan perinteisten renkaiden lisäksi jalkaan niin sanotut lukurenkaat, joiden suurikokoinen numerokirjainyhdistelmä on hyvällä optiikalla luettavissa kaukaakin, jolloin se helpottaa yksilöiden tunnistamista maassa ja muuttomatkoilla. Ruskosuohaukkojen rengastaminen on erikoisen näköistä, kun rengastajat sukeltavat kahluusaappaineen näihin parimetriäkin korkeisiin ruovikkorytöihin suksisauvoineen, jotka ovat estämässä uppoamista pohjattomiin liejuansoihin. Näkyvyys on ruovikon sisällä parhaimmillaankin vain pari metriä ja pesän saattaa ohittaa aivan läheltä. Välillä kaislikoissa on tullut vastaan ensin kurjen tai kaulushaikaran pesä, kuten Ruoksamossa ja Kutalassa, sillä lajit saattavat pesiä aivan ruskosuohaukan naapurina. Työ on raskasta, hikistä ja likaista, mutta pesän löytyminen on aina unohtumaton elämys. Rautaveden rannoilla ruskosuohaukan pesiä olemme löytäneet Mäenkylässä, Ruoksamossa, Vehmaanlahdella, Kataranlahdella, Liekovedellä, Kutalassa, Mäntysaaressa ja Jänissaaressa. Karkussa vakituinen ruskosuohaukan pesimäpaikka on Nohkuanlammella, Mouhijärvellä Tupurlanjärvellä ja Kirkkojärvellä, Suodenniemellä Kirjasjärvellä, Mouhijärvellä, Maajärvellä ja Koivuniemenjärvellä. Kiikoisten varmin pesäpaikka on Kuorsumaanjärvi. Monista pesimäpaikoista voi vielä mainita Ekojärven, Kiikan Kiimajärven, Stormin Korvalammen, Piimäsjärven, Keskistenjärven, Karkunkylänlahden, Tapiolanjärven, Houhajärven ja Keikyän Hoiponrannan. Syysmuutolle jo elokuun lopulta Vielä elokuussa ruskosuohaukat ovat näkyviä, sillä poikaset lentelevät pesärantojen yllä odottaen emojen saaliinkantoa. Poikaset ottavat saaliin emoiltaan suoraan ilmassa. Mutta kuun loppupuolella ja syyskuussa alkaa muuttomatka Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Rengaslöytöjen mukaan ensimmäiset nuoret ruskosuohaukat ovat ehtineet elokuun lopulla Itämeren etelärannikolle ja kuukautta myöhemmin ne ovat olleet ylittämässä Välimerta. Muutto on nopeaa, sillä 5. heinäkuuta rengastamani ruskosuohaukan poikanen oli ehtinyt 10. lokakuuta jo Espanjaan, missä se valitettavasti löytyi kuolleena. Roteva ja isokokoinen haukka. Koiraan hyvät tuntomerkit ovat mustat siivenkärjet. Pesii tiheissä järviruokoviidakoissa lintujärvillä ja rehevillä rannoilla. Ravintona sammakot, pikkujyrsijät, hyönteiset, linnunpoikaset, joita se saalistaa lennellessään matalalla rantojen ja peltojen yllä. Pirkanmaan pesimäkanta on arviolta 100 paria. Vahvin esiintymä Sastamalassa. Talvehtimisalue Saharan eteläpuolinen Afrikka, josta se palaa huhtikuussa. Syysmuutto elo- syyskuussa.