Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Tiedotuspäällikkö Kimmo Eskolan juuret olivat Tyrvään Rautajoessa

MUISTOKIRJOITUS Tiedotuspäällikkö Kimmo Eskola kuoli 29. toukokuuta vakavaan sairauteen kotonaan Käpylässä. Hän oli syntynyt Tyrväällä 4.7.1942 äitinsä suvun kotiseudulla. Maalla vietetyt lapsuuden ja nuoruuden kesät jättivät pysyvän jäljen kaupunkilaispojan maailmankatsomukseen. Eskolan juuret olivat Tyrvään Rautajoessa, josta hänen äitinsä Helvi (o.s. Vitikkala ) oli kotoisin. Sodan pyörteissä Eskolan syntymäpaikaksi valikoitui Tyrvää, mitä hän mielellään korosti helsinkiläisyydestään huolimatta. Kouluaikaiset kesä- ja hiihtolomat Kimmo vietti yhdessä sisarustensa kanssa Rautajoessa tätinsä hoivissa. Sittemmin Kimmon siteet Tyrväälle lujittuivat vanhemmilta perityn kesäpaikan haltijana. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Käpylän yhteiskoulusta vuonna 1962 vietettyään vaihto-oppilasvuoden Yhdysvalloissa. Opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa keskittyivät sosiaalipolitiikkaan ja kansantalouteen. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui Tukholman yliopistosta vuonna 1972. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton puheenjohtajana 1960-luvun lopun kiihkeinä ylioppilaspolitiikan vuosina Eskola toimi Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana 1967 ja Suomen Ylioppilaskuntien Liiton puheenjohtajana 1969. Hänen johdollaan ajettiin opiskelijoiden osallistumista yliopistohallintoon mies ja ääni -periaatteella sekä opintotukea, Vanhan Ylioppilastalon Kulttuurikeskuksen perustamista ja muita suuria hankkeita. Vanhan valtauksen jälkeisessä kuohunnassakin Eskola oli analyyttinen ja maltillinen sovittelija. Ylioppilaselämässä Eskola tutustui tulevaan puolisoonsa Pirkko Maasolaan . Heille syntyi kolme lasta. Elämäntyö Melassa Jo opiskeluaikana Eskola kutsuttiin Pekka Kuusen johtaman sosiaalipoliittisen ohjelmatoimikunnan sihteeriksi. Sieltä avautui tie Kansaneläkelaitokseen ja 1972 hieman aiemmin perustettuun Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen eli Melaan. Melassa Eskola teki varsinaisen elämäntyönsä tiedotuspäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä eläkkeelle jäämiseensä saakka. Eskolan tullessa Melaan vakuutettuja oli noin 400 000, maatalousyrittäjien ohella ammattikalastajia ja porotalouden harjoittajia. He olivat itsenäisiä, itsetietoisia ja vaativia. Pääkonttori sai suoraa palautetta, ja tiedottaminen vaati sekä tahdikkuutta että perehtyneisyyttä alaan. Paineita loi myös laajentuva työkenttä: vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden lisäksi mukaan tulivat luopumis- ja sukupolvenvaihdoseläkkeet sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset ja sairauspäivärahat. Eskolan rauhallisuus ja analyyttisyys mahdollistivat tiedotustoiminnan hyvän hoidon. Keskustapomona Helsingissä Työn ohella Eskola osallistui aktiivisesti politiikkaan ja oli mukana kolmannen sektorin järjestöissä. Hän toimi muun muassa Suomen Keskustan Helsingin piirin puheenjohtajana ja puoluehallituksessa 1980-luvulla. Siellä hänet muistetaan kannustavana henkilönä, joka politiikan vastamäissäkin uskoi parempaan huomiseen. Eskola oli myös perustamassa epilepsiayhdistystä Helsinkiin. Hän oli professori Erkki Kivalon oikea käsi, kun maahamme yritettiin luoda epileptikoita auttava järjestö. Kun Helsingin Epilepsiayhdistyksen lisäksi kahteen muuhunkin kaupunkiin saatiin vastaava yhdistys, perustettiin valtakunnallinen Epilepsialiitto. Eskola osallistui 40 vuoden ajan potilasjärjestöjen ja hoitolaitosten johtotehtäviin. Suhtautuminen epilepsiaan muuttui tuona aikana ja aiemmin pelottavan sairauden leima lähes poistui. Pioneerimaisesti Eskola pyöräili työmatkansa ympäri vuoden jo 1970-luvulla. Hän harrasti myös melontaa ja lenkkeilyä. Kimmo oli nuorin veljessarjasta, joka yli 40 vuoden ajan pelasi viikoittain yhdessä tennistä. Lukuharrastus kulki mukana läpi elämän – vielä sairauden edettyä hän kävi ahkerasti Käpylän kirjastoilloissa ja luki mielellään lastenlastensa kanssa. Jarkko Eskola, Pekka Tuomisto, Jyrki Vesikansa Kirjoittajat ovat Eskolan veli, esimies ja ystävä.