Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

”Jos uimahalli rakennetaan nyt, Sastamala on kuin epätoivoinen maratoonari”

Pian se tulee – päätös siitä, rakennetaanko Sastamalaan se kuuluisa uimahalli vai ei. Samalla keskustelu kiihtyy ja jakaa sastamalalaisia kahtia. Vastalauseita saapuu varsinkin Sastamalan syrjäkyliltä, sieltä, mistä voi olla reilusti yli puolen tunnin ajomatka uuteen uimahalliin, jota esitetään Vammalan keskustaan. Argumenttina on, ettei uimahalli hyödytä heitä, joilla on liki yhtä pitkä tai jopa lyhyempi matka muihin uimahalleihin, esimerkiksi Huittisiin, Poriin, Harjavaltaan, Nokialle tai Kankaanpäähän. Puolustajat painottavat taas sitä, että uimahalli piristäisi Sastamalan keskustan veto- ja pitovoimaa, mikä on elintärkeää kaupungin ja sen kuihtuvan keskustan tulevaisuuden kannalta. Sopii kuitenkin kysyä, piristäisikö oikeasti – ja kuinka tehokkaasti? On vaikea uskoa, että uimahalli yksinään kykenisi kääntämään Sastamalan väestönkehityksen oikeaan suuntaan. Tähän väliin muuten totean, että Sastamalan väkiluku väheni taas kesä–heinäkuussa kahdeksalla ihmisellä, sentään niin vähän. Ajateltakoon, että joku Tampereella työskentelevä etsii omaa kotiaan Pirkanmaalta. Siinä uimahalli tuskin Sastamalaa pelastaa, sillä sellaisia löytyy myös niistä kaupungeista, kuten Kangasalta, jotka oikeasti ovat siellä paljon puhutussa "Tampereen kainalossa". Uimahalli, niin raadollista kuin se onkin, olisi ollut valttikortti silloin, kun niitä rakennettiin eniten – eli 1960-luvun lopulla. Jos uimahalli rakennetaan nyt, Sastamala on kuin se epätoivoinen maratoonari, joka hölkkää kaikkensa antaneena maaliin tunteja sen jälkeen, kun voittaja on jo nostanut kätensä ilmaan. En ole ennustaja, mutta uskon, että entisestään kiihtyvä kaupungistuminen johtaa ennemmin tai myöhemmin vastareaktioon, jolloin maaseudun mahdollisuudet puhkeavat uuteen kukkaansa. Esimerkiksi Yle uutisoi viikonloppuna siitä, kuinka moni helsinkiläinen vertailee asuntojen hintoja sillä silmällä; summa, jolla saa Helsingistä pienen yksiön, riittää maaseudulla omakotitaloon. Sitä muuten mietitään myös työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa tutkitaan parhaillaan, onko työtehtäviä mahdollista siirtää Helsingistä maakuntiin. Ehkä seutukaupungeilla voi siis olla toivoa. Sastamalassa uimahallin ja "sykkivän" keskustan sijaan ainutlaatuinen vetovoimatekijä voisi siten olla idyllinen ja elinvoimainen kyläverkosto, joka erottaisi kaupungin kilpailijoistaan. Paukkuja voisikin käyttää joukkoliikenteeseen, kuten bussiin ja junaan, joka saattoi uimahallin kohdalla mennä jo vuosikymmeniä sitten. Kirjoittaja on Tyrviksen kesätoimittaja. "Uimahalli, niin raadollista kuin se onkin, olisi ollut valttikortti silloin, kun niitä rakennettiin eniten – eli 1960-luvun lopulla.”