Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pääkirjoitus: Some vaatii yhä enemmän mediakasvatukselta

Ei välttämättä mene kauan siihen, että sosiaalisen median kanavasta Facebookista voidaan puhua internetin tapaan yleisnimellä. Sama koskee sosiaalisen median lyhennettä somea, joka on ujuttautunut ihmisten puhekieleen varsin vaivattomasti. Pitkään on puhuttu myös Facebookin kuolemasta. Alan tutkijat ovat ennakoineet palvelun suosion romahtamista. Facebook on muuttanut muotoaan, mutta voi silti ilmeisen hyvin. Sastamalassakin toimii useita ryhmiä, jotka käyttävät palvelua tiedottamiseen, kaupantekoon ja keskusteluun. Perinteinen media voisi tätä helposti hätkähtää, mutta onko siihen lopultakaan syytä? Erilaiset some-ryhmät ovat nykyajan kännykkään kiinni kasvaneelle ihmiselle rupattelun paikkoja ja sosiaalisen kanssakäymisen olohuoneita. Niissä huhutaan, pyydetään apua, ihmetellään ja sätitäänkin. Journalistisesti toimitetulla sisällöllä on etunsa. Toimittajat ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin. Uutisia ei julkaista huhuperustein ja nimetönkin lähde on tarkistettu lähde. Virheet oikaistaan. Totuus ja siihen pyrkiminen ovat arvoja, joihin sosiaalinen media harvoin kykenee. Huolestuttavaa on harha, jonka some-kanavien yleistyminen synnyttää. Some ei tavoita kaikkia ja kaikki some-käyttäjät eivät seuraa päivityksiä koko ajan. Mediamaailman pirstaloituminen edellyttää yhä enemmän myös mediakasvatukselta. Tiedon lähde on yhä vaikeammin havaittavissa. Tämä vaatii kyseenalaistamisen taitoa niin lapsilta kuin aikuisiltakin. Kirjoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 24.5.2017.