Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Valheiden ja virheiden verkko

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström totesi maaliskuun Julkaisija -lehdessä, että kahdenlainen "julkinen sana" on hyvä asia. On perinteinen media, jonka tehtävänä on välittää tietoa, ja on sosiaalinen media, jossa saa puhua vapaasti. Hän kuitenkin painotti, että ihmisten olisi syytä ymmärtää näiden kanavien välinen ero. Tämä korostuu erityisesti Sastamalan kaltaisessa kunnassa, jonka piirit ovat pienet. Sosiaaliseen mediaan ujutettu väärä tieto voi levitä nopeasti ja tehdä hallaa henkilön tai vaikkapa yrityksen maineelle – eikä tietoa osata välttämättä kyseenalaistaa. Melkeinpä mikä tahansa voi olla "totta", jos se kuulostaa tarpeeksi hyvältä – ja mahtuu lukijan kuplaan. Ei tosin ole minkään sortin ihme, että huhut voivat sekoittua faktoihin näinä kiinnostavina aikoina tai ettei sanan fakta merkitystä välttämättä sisäistetä. Arvokkaan journalismin rinnalle on noussut MV-lehden kaltaisia vastamedioita, jotka ruokkivat hevosennälkäisiä lukijoitaan valheilla ja provokatiivisella sisällöllä. Samalla Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trump on kaatanut bensiiniä liekkeihin syyttämällä muun muassa The New York Timesin kaltaista arvostettua ja palkittua sanomalehteä epäreiluksi ja puolueelliseksi – saattaen hyvinkin olla oikeassa. Lehdenteko, kuten ymmärretään, kun on pohjimmiltaan päätöksentekoa eli politiikkaa. Jotain päätetään kertoa, jotain ei, ja kaikkeen vaikuttaa toimituksen valitsema näkökulma. Journalisti, ainakaan hyvä sellainen, ei kuitenkaan valehtele – ja jos sattuu vahingossa valehtelemaan, oikaisee virheensä mahdollisimman nopeasti. Facebook-ryhmän keskustelija tai vastamedian sisällöntuottaja voi sen sijaan väittää ihan mitä tahansa ilman, että edes joku tarkastaisi faktat, ja taustalla saattaa piillä intentio, joka tukee kirjoittajan mahdollisesti kyseenalaista tai jopa vaarallista agendaa. Tulee tokkopa yllätyksenä tässä modernissa mediamaisemassa, että Oxfordin arvostettu sanakirja valitsi vuoden 2016 sanaksi adjektiivin post-truth eli suomeksi totuudenjälkeinen . Sastamalankin Facebook-ryhmien ylläpitäjien on oltava siksi tarkkana. Vaikka joku saattaa ajatella, että kyseessä on "vain" Facebook-yhteisö, ryhmän rooli voi silti olla merkittävä Sastamalan kokoisessa kunnassa. Suodattamaton tieto saattaa johtaa harhaan, ja silloin voi syntyä varsin ikäviä ja kiusallisia tilanteita. "Sastamalankin Facebook-ryhmien ylläpitäjien on oltava siksi tarkkana."