Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Kuukausi kisoista

Kisaviikonloppuni meni kaikin puolin hyvin. Kroppani toimi, olin kunnossa, eikä tullut vastoinkäymisiä, joita ei olisi ylitetty. Pystyin nauttimaan jokaisesta hetkestä täysillä. Luotin itseeni ja tiesin tehneeni kaiken mahdollisimman hyvin. Oli aika näyttää työni jälki, ja tuloksena siitä voitin SM-pronssia omassa sarjassani. Lisäksi sijoituin yhdeksänneksi yleisessä sarjassa. Olen erittäin tyytyväinen, vaikka haluamani EM-kisapaikka jäi vain kahden pisteen päähän. Mitään en olisi tehnyt toisin – kisa on kisaa. Tiimi, valmentajan viime hetken ohjeet ja huolto takahuoneessa pelasivat hienosti. Aikataulut vähän venyivät, mutta kaikki pääsi lavalle. Kiitos Vammalasta Helsinkiin lähteneille kannustajille, kun jaksoitte sitkeästi odottaa katsomossa. Oli hienoa tietää ja kuulla, että olitte hengessä mukana! Sunnuntai-ilta oli sitten vapaata herkuttelua. Himotut juustosämpyläni – jotka tein jo perjantaina matkaan mukaan – ja kolme isoa kuppia kahvia aiheuttivat sellaisen ähkyn, että sillä sekä hillityllä määrällä suklaata ja karkkia pärjäsi hyvin. Ei ollut edes tarve enempään mässäilyyn. Viikot ovat menneet nopeasti. Kisadieetin jälkeinen elämä käynnistyi melko lailla suunnitelmieni mukaisesti töiden ja arjen parissa. Kolme viikkoa syötiin ja treenattiin palautumisdieetin ohjeilla, eli ruokaa lisättiin pikkuhiljaa samalla kun aerobista treeniä vähennettiin pikkuhiljaa. Salitreeni pysyi samankaltaisena kuin ennen, jotta elimistö palautuisi mahdollisimman hyvin eikä keräisi rasvaa liian suurien annosmäärien tai yhtäkkiä vähentyneen aerobisen liikunnan vuoksi. Nyt olen toteuttanut viikon verran ns. uutta massakautta, eli ruokaa on reilusti, ja treeni tehdään isommilla painoilla. Kerään lihasta ja jaksamista taas uuteen diettiin, joka starttaa vuoden lopulla. Eli todellakin ensi keväällä 2018 kisataan taas, ja tavoite on ottaa kirkkaampi mitali – ja lunastaa EM-kisapaikka. Eteenpäin mennään. Valmennus toimii ja rauta nousee. Siitä tulikin mieleeni muistuttaa taas, että en ole pissis tai vihainen salilla, jos en pysähdy kesken toiston juttelemaan tai kuuntelemaan sinua, vaan keskityn omaan hetkeeni ja treeniini. Sinulle on aikaa kyllä, mutta ei juuri silloin. Toivottavasti ymmärrät että jokainen treeni ja jokainen toisto on tärkeä – ja lähempänä minun tavoitettani. Missään ei ole oikotietä pysyviin tuloksiin. Muista sinäkin se omissa tärkeissä tavoitteissasi.