Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Suunta-Seppojen kilpailu toi satoja ihmisiä Myllymaahan – mutta mitä puolustusvoimien auto teki paikalla?

Myllymaassa, Putajantien varrella, tapahtuu. Auto toisensa jälkeen kääntyy kapealle hiekkatielle, jolla verryttelee moni määrätietoiselta vaikuttava urheilija ja jonka varrella seisoo liikennettä ohjaava henkilö. Decens-iltapika, sastamalalaisen suunnistusseura Suunta-Seppojen järjestämä kansallinen iltakilpailu, on nimittäin alkamassa. Hiekkatien päässä oleva pelto, joka lienee tavanomaisesti varsin rauhallinen, on sen tähden täynnä ihmisiä ja erilaisia kojuja ja telttoja – ravintolaa, kioskia, ensiapua, infopistettä. Kilpailun tiedottaja ja Suunta-Seppojen jäsen Ilkka Uotila katselee kuivaa maata tyytyväisenä. – Kelit hiukan pelotti, mutta nyt näyttää aurinkoiselta, Uotila toteaa. Kaunis kesäpäivä onkin houkutellut Myllymaan maalaisromanttiseen maastoon satoja suunnistajia. Heistä kaukaisimmat ovat saapuneet Turkista ja jopa valtameren takaa Kanadasta saakka. – Aikaisempina vuosina ei ihan niin kaukaa ole kisoihin osallistuttu, mutta Virosta, Latviasta ja Venäjältä kyllä. Valtaosa suunnistajista on kuitenkin joko Satakunnasta tai Pirkanmaalta. – Kilpailu järjestetään keskellä viikkoa, joten se rajoittaa osallistumista. Väkeä ei kuitenkaan ole enää tänä päivänä niin paljon kuin aikaisemmin. – Esimerkiksi vielä noin viisi vuotta sitten iltakilpailuumme saattoi osallistua yli 600 ihmistä. Nyt paikalla on noin kolmisensataa suunnistajaa. Uotila toteaa, että erityisesti lapset ja nuoret suunnistavat nykyään vähemmän kuin ennen. Se näkyy tapahtumien tilastoissakin. – Eniten osanottajia on sellaisissa sarjoissa, jotka koostuvat suurten ikäluokkien miehistä. Suunta-Sepoissakin on tapahtunut semmoinen ukkoontuminen. Myllymaassa näkyy silti myös nuoria suunnistajia. Uotila kertookin, että kilpailun ikähaarukan laajuus on 70 vuotta. – Osallistujat ovat 10–80-vuotiaita. Osa kilpailee hyvinkin vakavasti, mutta on myös niitä, jotka eivät seuraa tuloksia kovinkaan tarkkaan. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.) Liedon ja Mynämäen yhteistä suunnistusseuraa MS Parmaa edustava Anni Heikkonen on saapunut Myllymaan iltakilpailuun Raumalta. – Kisat olivat sopivan lähellä, joten pystyin osallistumaan keskellä viikkoa, Heikkonen kertoo. Heikkonen, joka on harrastanut suunnistusta yli 20 vuoden ajan, kertoo saapuneensa Myllymaahan suoraan töistä. – Se on aina vähän haaste, kun lähtee väsyneillä aivoilla maastoon. Hän kuitenkin toivoo kykenevänsä ehjään suoritukseen, jolla nousisi korkealle tilastoissa. – Tällainen maasto ei tosin ole paras mahdollinen. Täällä on aika peitteistä, minkä takia näkyvyys on heikko. Heikkonen kertoo kilpailevansa aktiivisesti, vaikkei hän ihan jokaiseen iltakilpailuun arjen ja työn kiireiltä ehdikään. Suunta-Seppojenkin järjestämissä tapahtumissa Heikkonen on käynyt aikaisempina vuosina. – Mummolani on Vammalassa, joten tämä on tuttu kaupunki. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.) Jokin ei kuitenkaan tunnu kuuluvan joukkoon. Pellolle, aivan maalialueen viereen, on nimittäin pysäköity isokokoinen ja maastokuvioinen ajoneuvo, joka näyttää pikemminkin sotaharjoituksen kuin urheilukilpailun kalustolta. – Siellä hoidetaan kilpailun tulospalvelu, kertoo Uotila. Ajoneuvon sisällä istuu kolme miestä, joista jokainen tekee jotain tietokoneellaan. Yksi heistä on sastamalalainen radioamatööriharrastaja Tomi Viikari , ajoneuvon omistaja. Omistaja on siis löytynyt, mutta mitä kyseinen kulkuneuvo Viikarilla tekee? – Se tuli minulle erinäisten mutkien kautta. Kyseessä on puolustusvoimien radiohuollon auto 70-luvulta. Auto huutokaupattiin, minkä jälkeen se myytiin minulle 2000-luvulla. Viikari osti auton alun perin Tyrvään Radiokerhon radioasemaksi, mutta tällä hetkellä auto toimii suunnistuskilpailujen tulospalvelukeskuksena. – Se oli tarpeen sanelema idea. Tarvittiin suunnistukseen jokin koppi, ja tässä sitä sitten ollaan. Autosta löytyykin elektroniikkaa laidasta laitaan, ja pistorasioita ja käytettyjä pahvimukeja on suurin piirtein yhtäläinen määrä. Armeijan vanha radioauto on kovassa käytössä edelleen. – Hoidamme täällä muun muassa muutostenlyönnit, tulokset, maalikamerat, varavirrat, virrat ja radioyhteydet. Viikari itse ei harrasta suunnistusta, mutta tulospalvelutöitä hän on tehnyt jo 1990-luvun puolivälistä saakka. – Vammalan ammattikoulun silloinen rehtori Järvisen Matti nakitti minut tulospalvelun apumieheksi vuonna 1995, ja kun Matti jäi myöhemmin tulospalvelusta pois, tehtävä ikään kuin periytyi minulle. Viikari ei kuitenkaan hoida tulospalvelua kuin korkeintaan neljässä kilpailussa vuoden aikana – ja vain Sastamalassa tai Punkalaitumella. – Ei tällaisella kulkuneuvolla viitsi kauemmaksi lähteä.