Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Härkäpapu ohittaa viljelyalassa jo perunan - uusi lajike kiinnostaa viljelijöitä Sastamalassa

Uusi härkäpapulajike herätti viljelijöiden mielenkiinnon pellonpiennartilaisuudessa Sastamalassa viime torstaina. Kasvinjalostusyhtiö Boreal esitteli Sampo-nimistä uutta lajiketta Junttilan tilalla. Härkäpapu on parhaillaan kovassa nosteessa. Härkäpavun siemenviljely aloitettiin Junttilan tilalla vuonna 2010, mutta Taisto Junttilan mukaan erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana kiinnostuksen lisääntyminen on näkynyt. –Härkäpavun kysyntä on kasvanut huomattavasti. Viime vuonna meillä oli siementuotannossa 15 hehtaaria härkäpapua ja tänä vuonna on 27 hehtaaria, Junttila sanoo. Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat samaa. Tänä vuonna härkäpavun viljelyala kasvoi yli kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna ja ohitti ensimmäistä kertaa perunan viljelyalan. Härkäpapua on viljelty tänä vuonna noin 23 000 hehtaaria, mikä on hieman enemmän kuin perunan viljelyala. Junttilan tilalla härkäpapua viljellään siemenpakkaamoon tarpeita varten. Tilan yhteydessä toimii Peltosiemen-ketjuun kuuluva pakkaamo, joka välittää viljelijöille muun muassa Borealin lajikkeiden siemeniä. Härkäpapu on noussut ruokatrendiksi, kun viime kesänä lanseerattu Härkis-valmiste on saavuttanut suuren suosion. Junttilan mukaan Härkis ja muut härkäpaputuotteet vaikuttavat omalta osaltaan lisääntyneeseen kysyntään, mutta enimmäkseen sitä selittää härkäpavun käyttö rehuna. Härkäpavulla korvataan tuontisoijaa. Taustalla on Euroopan unionin linjaus valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä. Sampo-härkäpavun on tarkoitus olla juuri Suomen olosuhteisiin sopiva. Uuden lajikkeen siemenet ovat pienempiä ja se on kasvuajaltaan noin viikon aikaisempi kuin nyt käytössä olevat härkäpapulajikkeet. Härkäpapua on viljelty Suomessa satoja vuosia, mutta sen taloudellinen merkitys on ollut vähäinen ja uusia lajikkeita ei ole juuri kehitetty. Viime vuosina härkäpapu on kuitenkin noussut kannattavimpien viljelykasvien joukkoon. Borealin kaupallisen johtajan Satu Puran mukaan Sampo on neljäs suomalainen härkäpapulajike. –Edellinen lajike Kontu tuli vuonna 1997 ja sitä edeltävät ovat peräisin 1920-luvulta, Pura kertoo. Pääasiassa kauraa ja vehnää viljelevä Jari Jääskeläinen kertoo harkitsevansa härkäpavun lisäämistä viljelykiertoon. Härkäpapua pidetään hyvänä vuoroviljelykasvina, koska se pitää pellon ravinteikkaassa kunnossa sitomalla typpeä. –Rypsi ja rapsi ovat vaihtoehtoina. Tämä viikkoa aikaisempi lajike lisää kyllä mielenkiintoa, mutta kuulostelen muiden viljelijöiden kokemuksia ja teen päätöksen sitten keväällä, Jääskeläinen sanoo. Viljelytekniset asiat askarruttavat silti osaa viljelijöistä. Härkäpavun kasvuaika on pitkä ja sato korjataan myöhään syksyllä. –Siinä on omat riskinsä. Jos pitää kovin vaikeissa olosuhteissa puida, puimuri voi mennä tukkoon ja sitä saa siivota sata tuntia, mikä vaikuttaa kaikkeen muuhun työhön, kertoo loimaalainen Markku Okko . Okko kertoo kuitenkin olevansa kiinnostunut härkäpavusta, koska Loimaa kuuluu alueeseen, jossa viisi prosenttia tilasta täytyy ilmoittaa ekologiseksi alaksi. Ekologiseksi alaksi kelpaa kesanto tai typensitojakasvit, kuten härkäpapu. –Se on näitä Brysselin juttuja. Nyt minulla on kesantoa, mutta härkäpavulla sen voisi kenties saada tuottavaksi pelloksi, Okko sanoo. "Härkäpavun kysyntä on kasvanut huomattavasti. Viime vuonna meillä oli 15 hehtaaria härkäpapua ja tänä vuonna on 27 hehtaaria." Taisto Junttila