Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Uudenvuoden viisauksia

Ollessani vieraisilla ystävieni luona, käsiini ojennettiin kansallisaarre. Tai, no. Kenelle aarre, kenelle turhaa sananlöpinää. Vuonna 1948 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman 506-sivuisen teoksen etusivuaukeamaa koristi kuva auringonpaisteessa paistattelevasta, pilvien päällä leijuvasta viisikielisestä kanteleesta. Jo tämä herätti kiinnostukseni, sillä oleileehan huushollissani samainen soittopeli, niin kuin toki kaikkien muidenkin suomalaisten pirteissä. Kuvan ympärillä olevassa tekstissä todettiin leppoisasti: Suomen kansan henkinen perintö, Pysy Suomessa pyhänä. – Pysyn, pysyn, tokaisin. Jouluisat tunnelmat ovat mielessäni, ja uuden vuoden juhlinnat ovat edessä. Ei ole aikomustakaan ponnahtaa viime hetken lähdöllä etelän aurinkoon. Selailin yli sadan vuoden ajalta kerättyjä kansanuskomuksia, tapoja ja taikoja sisältävää kirjaa. Perimätiedon runsaus yllätti, ja tietysti jumituin uudenvuodenpäivää koskevaan kohtaan. Tinan sulatus ei onnistu enää ensi vuonna. Sen estää määräys, joka ylemmältä taholta on asetettu suojelemaan koko kansakuntaa. On keksittävä uusi tulevan ennustustapa -huokaus on kaikunut ainakin minun mielessäni. Ei huolta murhetta, sillä Suomen kansa tietää. Tai on tietänyt. Uudenvuoden taikoja on tehty aikanaan yhtä lailla kuin nykyään juhannustaikoja. Uudenvuoden aamuna ulos astellessani voin toteuttaa yhden uskomuksen. Tulevan sulhaseni nimi paljastuu helposti. Hän on ensimmäisenä näkemäni miehen kaima eli naapurieni mukaisesti joko Seppo, Seppo, Pekka tai Markku. Hip hurraa! Aattoillan saunasta poistuessani voin nakata vihdan olan yli katolle. Mihin tyvi näyttää, sieltä tulee sulho. Ja tottahan toki valan vielä viimeisimmät luvalliset tinat tulevaa vuotta ennustamaan. Uutta on se, että ensimmäisen tinan valan haltijalle. Vuonna 2018 poltan uudenvuodenyönä paperia lautasella ja katson, millaisia varjoja palanut paperi muodostaa. Ennustamisen ilo jatkukoon vielä vuosikymmeniä! Odotan ensi vuotta lämmin hyrinä mielessäni, sillä minulla on oiva lupaus tulevaa varten. Lupaan joka päivä pirtistä ulos astuessani tokaista mielessäni: huomenna aloitan laihdutuskuurin.