Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: "Eikö Kekkonen saanut itse suksien siteitä kiinni?"

Pirkanmaan Yrittäjien Elinvoima-seminaarissa kuultiin pitkästä aikaa todella hyviä luentoja. En kertaile kuultuja luentoja, mutta yhden pienen, mutta minusta merkittävän asian haluan nostaa esille. Turun yliopiston professori Jaakko Ossa sanoi, että meillä täytyy olla aikaa ajatella. Tätä asiaa jäin miettimään: usein päätöksi tehdään kiireellä eikä mietitä päätösten seurauksia. Pelkillä puheilla saatetaan aiheuttaa paljonkin vahinkoa, jos ei ole riittävästi mietitty mitä suustaan ulos laskee. Tämä harkitsematon puhe voi vaikuttaa niin kotona, kuin politiikassakin. Se voi olla este niin kotirauhalle kuin yhteistyölle politiikassa. No, kun sitten käytin aikaa ajattelemiseen, niin palautui vanhoja asioita mieleen. Katselin televisiosta Kekkonen-dokumenttisarjaa, joka kertoo presidentistä Jari Tervon silmin. Mielenkiintoinen sarja. Sitä katsellessani nousi esiin omia muistikuvia presidentti Kekkosesta. Näin Kekkosen Hyvinkäällä 1950-luvun lopulla. Kekkonen kävi Hyvinkäällä hiihtämässä ja saunomassa. Hiihtoreissut lähtivät Hyvinkään Sveitsistä ja saunominen tapahtui yleensä Helsingin Verkatehtaan edustustiloissa. Isäntänä oli usein kauppapuutarhuri Vakkuri. En muista mistä sain tiedon siitä, että Kekkonen oli tulossa hiihtämään Sveitsiin, mutta olin paikalla ja paljon oli muitakin ihmisiä tapahtumaa seuraamassa. Kun hienot mustat autot saapuivat paikalle, oli niitä hieno seurata. Autosta nousivat Kekkonen ja adjutantit. Autosta he ottivat esille sukset ja muut varusteet. Ennen kuin porukka lähti hiihtämään, laitettiin tietysti sukset jalkaan. Se tapahtui seuraavalla tavalla: Kekkonen laittoi mononsa siteeseen ja adjutantti kiinnitti siteen. Tätä asiaa mietin silloin pikkupoikana pitkään: onko presidentti niin huono, ettei saa itse suksien siteitä monoihinsa kiinni, kun minäkin sain, vaikka olin vasta vähän yli 10-vuotias. Siitä sitten porukka lähti hiihtoreissulle. Hiihtoporukkaan kuului kymmenkunta miestä. Pikkupoikana en pysynyt monta kilometriä perässä, hiihtivät sen verran kovaa. Toisen kerran näin Kekkosen Lahdessa. Siitä tapahtumasta sain otettua oikein kuvankin. Toivotaan hyviä hiihtokelejä ja muistetaan käyttää aikaa ajattelemiseen!