Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Nyt jännittää – Syntyykö Tyrviksen patalappu niin kuin Strömsössä?

Puikot, lankaa ja silmukoita toinen toisensa perään. Kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, ja sitä se onkin, jos työtä tekee usein ja säännöllisesti. Olen kuullut ja nähnyt, että joku tekee sitä televisiota katsellessa, kirjaa lukiessa tai vaikka lentopallokatsomossa. Voin kertoa, että ei ole yksinkertaista, jos kutomiseen ryhtyy ensimmäistä kertaa sitten kouluvuosien käsityötuntien. Tai otetaanpas vähän takaisin. Oikeasti olen kutonut nuoruusvuosieni jälkeen. Siitä todisteena löysin pari vuotta sitten muuttaessamme vanhan kotimme "käsityökaapin" kätköistä keskeneräisen kutimen. Valkoisesta langasta piti tulla ihastuttava vauvanuttu nyt 15-vuotiaalle esikoiselleni. Ei tullut. Mutta eipä heitetä kirvestä kaivoon ja puikkoja käsityökaapin perille. Se mikä ei tapa, karaisee, yrittänyttä ei laiteta ja tekemällä oppii. Niinhän se menee. Kiikoisten ystävänpäivämessuilla on puolentoista viikon kuluttua patalappukisa. Kisan järjestäjätaho kutsui Tyrvään Sanomien toimittajan Virpi Starkmanin mukaan kisaan. Asia tuli myöhemmin puheeksi toimituksen kahvipöydässä. Totesimme yhteen ääneen, että ei taitaisi patalapun tekeminen enää onnistua tietokoneen näpyttelyyn tottuneelta – ainakaan yksin. Mutta jospa yhdessä... Kiikoisiin tiedoksi , että patalappu on nyt aloitettu ja ensimmäiset kerrokset tehty. Sen verran voin paljastaa jo, että Tyrviksen patalapussa on materiaalina paksu lanka ja tekovälineinä erittäin paksut puikot. Silmukat on nyt luotu. On tehty oikeaa ja vähän nurjaakin ja on kilautettu kaverille. Kiitos äiti. Nyt kudin siirtyy Tyrviksen tiimissä seuraavalle. Lopputulos on nähtävissä Ystävänpäivämessuilla. Ehkä. Patalappuun valitun aloituslangan nimi on muuten johdattelevasti Strömsö. Jos homma ei onnistu, voimme todeta, että ei mennyt niin kuin Strömsössä.