Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Lapin tyttö rakastui sammaalaiseen mieheen ja maalaamiseen – "Nykyisin taide on tajunnanvirtaa"

Kuka olet, mitä teet ja mistä tulet? Olen Raili Ilvesmäki, ex-jumppamaikka. Olen syntyisin Kittilästä ja 82-vuotias. Olen läpikäynyt sodan omalla tavallani, niin sanottuna sotalapsena Ruotsissa. Tapasin opiskeluaikana Helsingissä ihanan miehen, Veikon, joka sanoi olevansa kotoisin Sammaalta. Asuimme Keuruulla 10 vuotta, kunnes muutimme Vammalaan vuonna 1973 mukanamme kolme paljasjalkaista keuruulaistyttöä. Jäädessäni 20 vuotta sitten eläkkeelle Vammalan lukion työtoverit antoivat läksiäislahjaksi paletin. Käytössä on! Kauanko olet tehnyt taidetta? Olen piirrellyt lapsesta asti. Varsinainen taiteen tekeminen alkoi 1970-80-luvuilla Vammala opiston ja Vammalan taideyhdistyksen kursseilla. Nykyään käytän lähes yksinomaan vesiohenteista akryylia, jolla on kiva kokeilla monenlaista tekniikkaa. Varsinaista koulutusta minulla ei ole. Olen käynyt paljon erilaisilla kursseilla. Tänä vuonna jatkan Heli Innalan maalaus- ja Ari Virtasen kuvanveistokursseilla. Millainen näyttelysi on, koska se on ja missä? Kirisevä galleriassa on esillä 14 työtä helmikuun ajan arkisin kello 12-15 ja aina, kun Viia-Marinka Orren kampaamon ovi on auki. Milloin työt ovat valmistuneet ja ovatko ne myynnissä? Työt ovat valmistuneet aivan parin vuoden aikana. Osa on jo yksityisomistuksessa, mutta osa on kyllä myynnissä harrastelijahintaan. Mikä näyttelyn töistä koskettaa itseäsi eniten? Eniten itseäni koskettaa öljyvärityö ”Portit”. Tein sen sateisena myöhäiskesän iltana mökillä liiterissä, joka kantaa nimeä Ateljee. Löydän työstä paljon sisäistä minääni enkä lakkaa ihmettelemästä, miten se syntyikään. Mistä saat inspiraatiosi? Maalatessa ajattelen usein isääni, jonka menetin ollessani 2-vuotias. Hän oli kuulemani mukaan monipuolisesti lahjakas. Sisarukseni ovat omalla tavallaan perineet häneltä taiteellisuutta. Olen enää yksin jäljellä perheestä. Työsketelytapani alkaa nykyään olla tajunnanvirtaa.  Mikä on näyttelyn helmi tai erikoisuus? Näyttelyn helmi on ehdottomasti Porotokka tammikuun roosanpunaisessa tunturimaisemassa. Kenelle näyttely sopii ja miksi siihen kannattaa tutustua? Näyttely on tarkoitettu kaikille vauvasta vaariin. Haluaisin, että töistäni syntyisi tarinoita ja vaikkapa runoja. Olen huomannut katsojien näkevän näissä hyvinkin keskeneräisissä töissä aivan erilaisia asioita.