Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Sisällissodan kauhut muuttuivat todeksi Sepän torpan pihalla Sävissä, kolme kuoli – muistolaatta paljastettiin tasan sata vuotta myöhemmin

Sepän torpan pihalla seisoo helmikuisessa talvipakkasessa kolmisenkymmentä ihmistä. He kuuntelevat, kuinka Sastamalan seurakunnan pappi Hannu Heikkilä puhuu surusta, sisällissodasta ja siitä, kuinka Alfred Sepän tytär meni itkien lakaisemaan lunta surmatun isänsä kasvoilta. Alfred Seppä oli seissyt samalla pihalla tasan sata vuotta sitten – muttei omasta tahdostaan, vaan 22-vuotiaan punakaartilaisen Väinö Koiviston käskemänä. Hetkeä myöhemmin Koivisto oli ampunut Seppää rintaan ja 48-vuotias yhdeksän lapsen isä kaatunut kuolleena lumeen. Taavetti Seppä , Alfred Sepän isä, pelkäsi, että hänetkin ammutaan, joten hän lähti pakoon. Silloin hän näki tukkiasioitsija Herman Roposen piileskelevän navetan seinän takana. Seuraavan kerran Taavetti Seppä näki Roposen kuolleena. Vainajan kasvot oli hakattu muodottomiksi. Kolmannen uhrin, 29-vuotiaan Vihtori Ristijoen , ruumis löydettiin riihen läheltä kahden päivän kuluttua. "Se jäi kuitenkin vain hurskaaksi toiveeksi" Tämä kamala tapahtuma keräsi kolme sukua Sepän torpan pihalle sata vuotta myöhemmin, 10. helmikuuta 2018. Läsnä oli niin Alfred Sepän, Herman Roposen kuin Vihtori Ristijoenkin jälkeläisiä, ja paikalle oli kutsuttu myös Väinö Koiviston elossa oleva lapsi. – Se jäi kuitenkin toiveeksi, mutta puhelinkeskustelussamme selvisi, että hän on kuitenkin ihan eri mieltä asioista kuin isänsä, kertoi Alfred Sepän lapsenlapsenlapsi Markku Seppä sadan vuoden takaisista tapahtumista puhuessaan. Tilaisuus alkoi Sepän pihaan sijoitetun muistolaatan paljastamisella ja jatkui pappi Heikkilän puheella muistolaatan läheisyydessä. Sisätiloissa Vesa Seppä – niin ikään Alfred Sepän lapsenlapsenlapsi – luki vieraille isoisoisänsä Taavetti Sepän todistajanlausunnon, joka oli kirjattu tutkintopöytäkirjaan Sävinkylässä 28. syyskuuta 1918. Markku Seppä puolestaan selvensi tapahtuman taustoja, joista hän oli ottanut tarkasti selvää. – Silloin tammikuun ja helmikuun aikana vuonna 1918 monet isännät, etenkin vanhemmat sellaiset, lähtivät metsään pakoon, koska he pelkäsivät. Alfred ei kuitenkaan lähtenyt mihinkään, ja kun häneltä kysyttiin miksi, hän vastasi, ettei hän ole tehnyt kenellekään mitään pahaa, Markku Seppä kertoi. Tietoa myös jälkipolville Alfred Seppä oli luku- ja kirjoitustaitoinen torppari ja piti Sepän torpalla myös koulua, jossa opetti nuoria lukemaan ja kirjoittamaan. Lapsia hän sai elämänsä aikana yhteensä kymmenen. Myös 22-vuotiaasta Väinö Koivistosta oli tulossa torppari, ja hän asui pari kilometriä Sepän torpan pihalta Suodenniemen suuntaan. – Olen monesti miettinyt, miksi hän tällaisen teon teki, Markku Seppä toteaa. – Siihen aikaan oli ruoasta pulaa ja paljon työttömyyttä, ja kun minkäänlaista sosiaaliturvaa ei ollut, niin nälkä tekee aika paljon. Kun osalla oli ruokaa, työtä ja hieman rahaakin ja toisilla taas ei mitään, niin se on keskeinen seikka tätä pohdiskellessa. Seppä kuitenkin korosti, ettei tilaisuuden tarkoituksena ole tehdä vastakkainasettelua. – Haluamme käsitellä tätä asiaa kunnioittavasti. Haluamme myös, että tieto siirtyy jälkipolville, jotta hekin tietävät nämä asiat.