Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Saku Metsälää morjestaa moni Vammalassa, vaikka hän muutti pois jo 43 vuotta sitten

Entistä tyrvääläistä Kokemäenjoen pohjoispuolen kasvattia Saku Metsälää on sanottu Vammalan urheiluelämän käveleväksi tietosanakirjaksi. Mies ei väitettä allekirjoita, vaikka myöntää toki tietävänsä "jotakin". Niinpä pyysimme ja saimme Metsälältä kaksi urheiluaiheista tietokilpailukysymystä: 1) Kenellä sastamalalaisella on nuorten MM-mitali? 2) Missä lajeissa kiekkoilija Matti Hagman kilpaili keskuskentällä 1970-luvun alussa? Vastaukset jutun lopussa. Saku Metsälä muutti Vammalasta 43 vuotta sitten, mutta siteet kotikaupunkiin ovat säilyneet. Moni morjestaa, kun mies kulkee Vammalan kaduilla. –En ole löytänyt yhtään hyvää syytä, miksi häpeäisin tyrvääläisiä juuriani. Käyn Vammalassa vähintään kerran kuussa, kesällä useammin.  –Vammalaisella vaimollani  Kaisa Lappalaisella ja minulla on sukulaisia ja tuttuja kaupungissa. Meillä on täällä myös vapaa-ajan asunto. Kaisa ja Saku ovat olleet yksissä tänä vuonna jo 40 vuotta. –En tiedä, juhlimmeko. Meillä on muutenkin ollut yhtä juhlaa kaikki nämä vuodet, myhäilee Metsälä. Joen pohjoispuolen lapsi- ja nuorisoporukoita yhdistivät liikunta ja urheilu ainakin siihen asti, kunnes televisio alkoi varastaa 1960-luvulla vapaa-aikaa. –Pelasimme talvet VaPS:n riveissä Mantsun (Mannerheimin lastensuojeluliiton) kaukalossa ja kesät kentällä jalkapalloa. Muitakin urheilulajeja harrastettiin, vaikka pohjoispuolen asukkeina vihasimme tuolloin Vammalan seudun Voimaa. Jääkiekossa junioreilla oli järisyttäviä kokemuksia. –Siihen aikaan pelattiin Satakunnan mestaruudesta. Sijoituimme usein maakuntasarjan kärkeen ja pääsimme pelaamaan Lukkoa tai Ässiä vastaan maakunnan mestaruudesta. Ne olivat unohtumattomia hetkiä. Myöhemmin peliporukka alkoi tapailla toisiaan vuosittain. Rinkiin kuuluu kymmeniä toveruksia maan eri puolilta ja myös ulkomailta. –Pelkään pahoin, ettei nykyajan lapsille ja nuorille synny samanlaisia pitkiä sosiaalisia suhteita. Sosiologista näkökulmaa liikuntaan ja urheiluun on Metsälä tuonut esiin myös käytännössä. Kyse on verkossa 1990-luvulta lähtien ilmestyneistä Nälkälänmäen urheilusosiologian laitoksen kotisivuista. Metsälä päivittää sivuja yhä. Kotisivut tekevät nimessään kunniaa Nälkälänmäelle siksi, että se on pohjoispuolen alkuperäinen asuinalue. Sieltä on myös lähtöisin iso joukko nimekkäitä urheilijoita. Sivujen ensimmäinen julkaisu oli Metsälän kavereineen laatima Mantsun jääkiekkokaukalon historia. Vuonna 2015 Metsälän julkisti kirjan tyrvääläisen lentopallon historiasta vuoteen 1983. –Nyt ajatuksena on kirjoittaa historiikki sedästäni Lapin käsivarren legendasta Yrjö Metsälästä . Hänen syntymästään tulee 100 vuotta ensi vuonna. Suunnistukseen ja radioamatööriharrastukseen Metsälä sai kipinän jo Vammalassa. Miehellä on takanaan 40:tä Jukolan Viestiä ja toistakymmentä Ruotsin Tiomilaa. Pojat Juuso j a Tuomas ovat moninkertaisia Suomen mestareita. Radioamatööriharrastus sai alkunsa dx-kuuntelusta. Metsälällä oli Vammalassa hetken jopa oma merirosvoradio. Harrastus virisi Vantaalla uudelleen. –Olen erikoistunut ns. kenttäoperaatioihin. Ne tarkoittavat yhteyksien ottoa vuorilta ja kansallispuistoista Suomessa ja Euroopassa. –Viime keväänä kävin Pirunvuoren huipulla. Puhe- ja sähkötysyhteys syntyi helposti Eurooppaan, mutta myös Yhdysvaltoihin ja Australiaan, mistä olen tyytyväinen. Vastaukset kysymyksiin: 1) Emmi Jokelalla, suunnistuksen MM-pronssi, 2) 200 ja 400 metrin juoksuissa. . Syntynyt 17. 5. 1957 Harjavallassa, muutti Tyrväälle 2 kk:n vanhana. Koulutukseltaan diplomi-insinööri. Lisäksi MBA-tutkinto. Vaimo ja 2 aikuista poikaa. Asuu Vantaalla. Töissä ABB:lla Helsingissä. Harrastaa mm. liikuntaa, radioamatööritoimintaa ja Tyrvään urheilun historiaa.