Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ilkka Naatula tiesi jo 10-vuotiaana tulevansa isona matikan opeksi

Noin 10-vuotiaana Ilkka Naatula julisti saunassa, että hänestä tulee matematiikan opettaja. Toive toteutui, sillä Naatula työskentelee matematiikan lehtorina Vammalan lukiossa. –Äitini opetti minulla murtolukuja jo, kun olin alle kouluikäinen. Näin kiinnostukseni matematiikan alkoi viritä. Mikään synnynnäinen matemaattinen ylilahjakkuus ei väitä olevani, vaan nuorena pikemminkin ahkera harjoittelija ja asian harrastaja. Naatulan mukaan pikkumuksuille kannattaisi opettaa lukujen ja numeroiden merkitys hyvin varhain. Matemaattinen ajattelu kehittyy, kun aivoja ruokitaan. –Kysykää lapsilta esimerkiksi, montako taulua on seinällä ja montako maljakkoa pöydillä. Siitä se lähtee. Naatula kertoo olevansa unelma-ammatissaan matikistina, jolla nimellä matemaatikot itseään kutsuvat. Hallintohommissa apulaisrehtorina hän toimi vuosia, mutta luokkaopetus kiinnosti lopulta enemmän. –Matematiikassa viehättävät täsmällisyys, tarkkuus, pysyvyys ja ennustettavuus. Matematiikka on ainoa ala, jossa opettajan ei tarvitse joka päivä lukea lehdestä, mitä hänen sinä päivänä pitäisi opettaa. Suuri osa uusista keksinnöistä perustuu matematiikan teorioihin. Kännykkääkään ei olisi ilman matematiikkaa. Luonnontieteeseenkin matematiikalla on kytköksiä. Tutkimusten mukaan matematiikan osaaminen on laskenut. Noin 30 prosenttia ikäluokasta valitsee nykyään pitkän matematiikan. –Sastamalassa luku on tätä parempi eli noin 50 prosenttia. Lopulta pitkän matematiikan kirjoittaa vuosittain noin 40 prosenttia aloittaneista. Joka kymmenes pitkän matematiikan valinneista on huippuja eli kympin oppilaita. Vastaavasti 20 prosenttia on huonosti pärjääviä. Onneksi pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeen koska tahansa. –Ratkaisu on oppilaan, opettajat eivät vaihtamiseen patista. Yksi hyvin huolestuttava seikka Naatulaa askarruttaa. –Osa lukion aloittavista on sellaisia, jotka eivät hallitse edes peruskoulun ensimmäisellä luokalla opetettuja matematiikan alkeita. Lukioon tullessa peruskoulun matematiikka pitäisi kuitenkin olla vesiselvää. Naatula ei oikein usko, että opetus peruskoulussa olisi kehnoa. –Ehkä syitä pitää enemmän etsiä oppijoista. Matemaattinen ajattelu ei kehity taskulaskinta käyttämällä, kaverille tehtäviä ulkoistamalla tai suoraan kaavaan numeroita sijoittamalla. –Laskimen käyttöä olisi matematiikan opetuksessa rajusti vähennettävä. –Joku roti pitäisi saada myös nykyiseen kännykkäkulttuuriin. Ranskassa aiotaan kännykät koulussa kokonaan kieltää, huomauttaa Naatula. Musiikki on ollut Naatulalle paitsi rakas harrastus myös ammatti. Varsinkin opiskeluaikoina keikat toivat rahaa nuorelle miehelle mukavasti. Mies on kiertänyt maata todella tiiviisti etenkin huittislaisen Jukka Ruusumaan orkesterissa. Enimmillään keikkoja oli yli sata vuodessa. Naatula kiersi maata muutaman vuoden myös Jukka Kuoppamäen orkesterissa. Myös muutamissa levytyksissä hän on ollut mukana taustoja tekemässä. Miehen soitin on piano. Nyt soittaminen ammattilaistasolla on ohi, samoin ura kaupunginvaltuutettuna kahden kauden jälkeen. Viime vaaleissa hän ei ollut ehdokkaana. –Luopumiset liittyvät kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen, jota olen pyrkinyt toteuttamaan viime vuosina. –Olen raivannut kalenterista tilaa niin, että aikaa on jäänyt entistä enemmän opettamiselle, kahdelle lapselle ja vapaa-ajan vietolle. Syntynyt 9. maaliskuuta 1978 Huittisissa, ei vietä 40-vuotissynttäreitä. Asuu Keikyässä, jonne muutti vanhempiensa mukana kuukauden ikäisenä Molemmat vanhemmat myös opettajia. Koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineena matematiikka. Toimii Vammalan lukion matematiikan lehtorina. Opetti aiemmin myös fysiikkaa. Eronnut, seurustelee. Perheessä 7- ja 10-vuotiaat tyttäret. Harrastuksena pianonsoiton lisäksi laskettelu. "Kysykää lapsilta esimerkiksi, montako taulua on seinällä ja montako maljakkoa pöydillä."