Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Näin eurot jäävät kotimaahan – "Tämän kehityksen rahoittaminen on Suomen kansantaloudelle merkittävä asia"

Energia-ala muuttuu maailmanlaajuisesti. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi haetaan vähemmän haitallisia ratkaisuja. Suomi ja Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä hiilen käytöstä luopumisessa. Suomi pyrkii kansainvälisesti vaikuttamaan ja omalla toiminnallaan olemaan esimerkkinä muille fossiilisista polttoaineista luopumisessa. Tuo toimintatapa lienee perusteltu, koska Suomen oman käytön vaikutus koko palloon on vähäinen. Turpeesta luopuminen Tavoitteellinen turpeesta luopuminen vuoteen 2025 mennessä tapahtunee kuitenkin isojen lämpölaitosten muutostöiden tahdissa eli tekniset asiat ohjaavat aikataulua. Turpeen etu on sen puhdistava vaikutus polttoprosessissa. Pienet lämpölaitokset, kuten Vammalan lämpölaitos, on alun perinkin rakennettu hakelaitoksiksi. Keskustan ilmanlaatu on tämän laitoksen ansiosta öljylämmityskautta parempi ja vanerintuotannon kuoret ja prosessijätteet hyödynnetään lähellä. Halpaa tuontisähköä Suomen oman sähköntuotannon osuus on laskenut selvästi 2000-luvulla eli tuontisähkö on käytännössä kaksinkertaistunut. Syynä lienee sähkön halpa hinta. Ei ole kannattanut rakentaa yhdistettyjä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksia kun tällaisen hinta on kaksi kertaa pelkän lämpölaitoksen hinta. Tuulisähkön tukeminen on laskenut sähkön hintaa ja Ruotsin sekä Norjan tuonti hoitaa loput. Olkiluodon voimala Suomen tuulisähkön kasvua rajaa säätösähkön puute. Vesivoiman säätömahdollisuus on lähes käytetty. Toinen riski on, että valtakunnan kantaverkko tarvitsee tietyn perustuotannon. Tätä turvaa merkittävästi ensi vuonna käynnistyvä Olkiluodon voimala. Itse asiassa tämä helpottaa tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamista. Tuo Olkiluoto laskee tuontisähkön osuuden 2000-luvun alun tasolle. Omaa energiatuotantoa Aurinkosähkön investointitukea maksetaan yrityksille, ja rakentaminen kannattaa, jos sähkön pystyy käyttämään itse ja käyttö painottuu viidelle lämpimälle kuukaudelle. Kotitalouksille kannattavuusperiaate on sama, mutta takaisinmaksuaika on luokkaa 20 vuotta. Aurinkokennojen kehitystä tehdään myös Suomessa, ja tähän sekä tuulisähkön hyödyntämistä auttavaan akkutekniikan kehitykseen tulisi kohdistaa merkittävästi nykyistä enemmän kehitysrahaa. Hyötynä on oma energiantuotanto, ja näin mahdollisesti syntyy vientituotteita. Eurot kotimaahan Nestemäisiin biopolttoaineisiin eli bensaan ja dieseliin sekoitettuihin Suomessa tuotettuihin jalosteisiin olemme jo tottuneet. Käytännössä esimerkiksi sellutehdas tuottaa myös polttoainetta. Pääkeksinnöt eivät ole uusia, mutta sovellutuksien kanssa usea suomalaisyhtiö tekee tutkimusta ja tuloksia tulee. Mitä enemmän sekoitusta bensaan voidaan tehdä, sen vähemmän Suomeen tuodaan öljyä eli eurot jäävät kotimaahan. Tämän kehityksen ja investointien rahoitus on Suomen kansantaloudelle merkittävä asia.