Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Lämpö ja vesisateet käynnistivät lintujen muuttoryntäyksen

Kevään airut, pulmunen saa aina hyvälle mielelle. Tänä keväänä on saatu nauttia poikkeuksellisen runsaista läpimuuttavista pulmusparvista. Pulmuset on helppo tunnistaa lennossa valkeista siipiläikistä ja kauniista helisevästä lentoäänestä: ” kilililili..” Sanonta ”puhdas kuin pulmunen” kuvastaa pulmusen valkoista, viattomuuden väriä. Esko Antila kuvasi 2. huhtikuuta Keikyän Karhiniementiellä 200 pulmusen valkoisena välkkyvän parven. Edellispäivänä Villilän vielä lumisilla pelloilla pulmusia laskettiin 170 yksilöä. Vammalan Vaunusuolla Kalle ja Pekka Virta havaitsivat 6. huhtikuuta 250 pulmusen suurparven. Useina keväinä pulmusia ei juuri näy, vaan ne muuttavat nopeasti ylikorkealla ja usein yömuutolla kohti Lapin korkeimpia tuntureita, joiden karuilla paljakoilla ne pesivät kiirunan seurana. Jo maaliskuun lopulla pulmusia tavataan Inarin korkeudella täysin talvisissa maisemissa. Pesimään on hämmästyttävä kiire. Pulmunen voi vailla huolia pesiä rauhoitettuna lajina tunturien tuimissa tuulissa. Huolia sen sijaan aiheuttaa lajin taantuminen erittäin uhanalaiseksi. Pulmusella on suuri uhka hävitä lähitulevaisuudessa. Varhaisia kevätmuuttajia Varhaisimpia kevätmuuttajia Niklas Paulaniemi ja kumppanit havainnoivat Keikyän Villilässä 25. maaliskuuta, jossa nähtiin ensimmäinen kurki, 23 sepelkyyhkyä, 3 kottaraista ja 3 kiurua. Edellispäivänä Pekka Mustakallio havaitsi Kiikassa kevään ensimmäisen töyhtöhyypän. Kevätmuutto alkoi Kuluneen talven erikoisuutena oli lukuisien peippojen, järripeippojen,mustarastaiden, telkkien ja laulujoutsenten jääminen talvehtimaan Sastamalaan, jolloin muuton alkamisen tarkka määrittäminen ei ollut kovin selkeää. 4.–5. huhtikuuta lämmin, odotettu etelävirtaus käynnisti pitkään pysähdyksissä olleen lintujen kevätmuuton sateiden sulattaessa puolimetrisiä hankia. Niinpä Näntölässä laskettiin jo 190 laulujoutsenta joukossaan harvinainen pikkujoutsen muuttomatkallaan Venäjän tundralle. Kevään ensimmäinen punarinta hakeutui Meskalassa Jouko Metsälän ruokintapaikalle. Satoja kurkia Sade ei muuttoa eikä lintuharrastajia haitannut. Kurkia nähtiin 6. huhtikuuta jo muutama sata, samoin töyhtöhyyppiä. Metsähanhien, kanadanhanhien ja merihanhien määrät lisääntyivät muuton edistyessä. Harmaahaikara nähtiin Vaunusuolla, ja Jukka Virtanen kuuli Kiikan Kiimajärvellä kaulushaikaran ensimmäiset puhallukset. Viikonloppuna 7.–8. huhtikuuta uusia lintulajeja saapui kevään lämmössä edelleen kuin liukuhihnalta: sääksi, metsäviklo, merimetso, nokikana, västäräkki, naurulokki, lehtokurppa, rautiainen, niittykirvinen... Puhdista vanha pönttö Huhtikuussa ehtii vielä nikkaroida uusia linnunpönttöjä kolopulasta kärsiville siivekäsystävillemme. Yleinen pönttölintumme kirjosieppo ja leppälintu palaavat vapun tienoilla. Tiaiset sen sijaan varaavat jo pönttöjänsä. Siksi on viimeinen aika kunnostaa ja puhdistaa pihapiireissä ja maastossa olevat pöntöt vanhoista pesäpohjista, jotta seuraavat pesijät eivät joutuisi kärsimään lintukirpuista, väiveistä ja muista syöpäläisistä. Kunnollinen pönttöhuolto pidentää pöntön ikää ja lisää lintujen turvallisuutta. Miljoona linnunpönttöä Toukokuussa 2017 loppunut Miljoona linnunpönttöä -kampanja oli menestys, sillä pönttöjä rekisteröitiin maassa yli 1,3 miljoonaa kappaletta. Niistä Sastamalassa upeasti 9400 pönttöä. Sillä on jo merkitystä lintukannoille. Pöntöt ovat myös tärkeitä yöpymispaikkoja tiaisille paukkupakkasissa. Luonnonystävä ei pöntötä vain pihapiirejä, vaan pönttöjen suurin tarve on nuorissa kasvatusmetsissä, joissa kolo- ja lahopuiden määrä on vähäinen. Lahopuuston vähäisyys selittää osaltaan hömö- ja töyhtötiaisen taantumista uhanalaisiksi lajeiksi. Molemmat kovertavat hennoilla nokillaan pesäkolonsa lahopuuhun, tavallisimmin koivupökkelöön. Metsähallitus lupasi kantaa kortensa kekoon lahopuuston lisäämiseksi luvaten hakkuiden yhteydessä tehdä satatuhatta tekopökkelöä katkaisemalla lehtipuita 3–5 metrin pituisiin kantoihin. Silläkin on merkitystä. Onnistuuko merikotkan pesintä Sastamalassa? Varhaisimmilla pesimälajeilla korpeilla, viiru- ja helmipöllöillä sekä merikotkalla on huhtikuun puolessa välissä haudonta jo pitkällä ja ensimmäiset poikaset kuoriutuvat kuun lopulla. Toivottavasti merikotkan pesintä onnistuu tänä vuonna Sastamalassa. Viime kesäkuussa Rengastustoimiston valtuuttamat kotkien pesätarkastajat totesivat surukseen Sastamalan ainoan merikotkan pesinnän tuhoutuneen pesäpoikasvaiheessa. Syyksi epäillään häirintää pesimäaikana.