Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Vammala paloi tasan sata vuotta sitten -Valtaisa roihu näkyi kauas, punaiset valelleet pääkadun talot bensiinillä

Illalla 18. huhtikuuta punaiset ja valkoiset vahtivat toisiaan Vammaskosken yli. Punaiset ovat keskustassa, valkoiset kosken pohjoispuolella. Kaikkea liikkuvaa kohti avataan tuli. Valkoisten rynnäkkö sillan yli maksaisi paljon verta. He katsovat, että saarrostusuhka pakottaa punaiset ennen pitkää vetäytymään Vammalasta. Valkoisen armeijan Oulun pataljoonan miehet valmistautuvat yölevolle Nuupalan, Lousajan ja Kallialan taloissa. Vännillä muutamat vielä istuvat syömässä, kun yksi ajomiehistä astuu huoneeseen. –Siellä taitaa olla tulipalo, hän sanoo. –Missä, talossako, kysyvät toiset. –Ei, kun tuolla Vammalassa. Kaikki ryntäävät ulos ja kiipeävät kalliolle, mistä heidän silmiensä eteen avautuu hirmuinen näky. Punaiset ovat valelleet Vammalan pääkadun varren talot bensiinillä ja sytyttäneet ne palamaan. Valtaisa roihu valaisee hetken päästä kaiken kuin nouseva aurinko. Navakka tuuli puhaltaa Rautaveden suunnasta ja se painaa liekkejä kohti Liekovettä. Enimmät Vammalan asukkaat ovat paenneet Roismalan pellolle. Viimeiset punaiset vetäytyvät Roismalan suuntaan. Rautaveden puolella ei kaikkia rakennuksia ehditä panna tuleen. Vammaskosken silta ei räjähdä, koska panos on liian pieni ja väärin asetettu. Vain sillan kanteen ilmaantuu pieni kuoppa. Valkoiset ylittävät Vammaskosken. Tuhkana on viitisenkymmentä taloa ja näihin kuuluneet satakunta rakennusta: Tyrvään osuuskaupan komea päämyymälä, Kokemäenjoen Lauttausyhdistyksen talo, Kansallis-Osake-Pankin konttori, Frans Lehtosen, Ismael Lehdon, Herman Komeron ja Fredrik Tammisen kauppaliikkeet sekä maanviljelijä Herman Sallin talo. Sallin talon palaessa haihtui ilmaan myös siellä säilytetty Tyrvään tuomiokunnan arkisto yli sadalta vuodelta. Tyrvään kunnan puolelta on sytytetty kunnantalo, Hopun kansakoulu ja Tuomiston talo. Ennen sisällissotaa Vammalan kauppalan asukasluku lähestyi 800:aa. Viisi vuotta myöhemmin asukkaita oli vähän yli 600. Monet asukkaat muuttivat pois. Vain harvoilla oli varoja halua muuttaa kauppalaan ja ottaa niskoilleen kalliita jälleenrakennuskuluja. Vuoteen 1923 mennessä kauppalaan oli rakennettu neljä tiilirakennusta ja 49 puurakennusta. Juhani Piilonen: Sastamalan historia 3. Vammala 1997. L.A. Sillanpää: Vammalan kauppalan historia. Vammala 1962.