Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Juuso Huhtivuon olympialajina on biologia – Tuleeko Sastamalaan neljäs sijoitus maailmanluokan kisoissa?

Vammalan lukiosta keväällä ylioppilaaksi valmistuvalla Juuso Huhtivuolla on ollut kiireinen vuosi. Viime keväänä hän osallistui vuosittain järjestettävään kansalliseen biologiakilpailuun yhtenä harvoista Vammalan lukion edustajista. Huhtivuo pääsikin sadoista osallistujista kymmenen parhaan joukkoon. Se tarkoitti tulevien kirjoitusten oheen biologian kansainvälisiin olympialaisiin valmentavia lisätehtäviä ja paria viikon mittaista valmennusjaksoa Helsingin yliopistossa. –Noin vuoden päästä meillä oli loppukoe, jonka perusteella neljä parasta valittiin olympialaisiin, Huhtivuo kertoo. Nuori mies selviytyi tähänkin porukkaan. Nyt edessä on matka 15. heinäkuuta Iranin pääkaupungissa Teheranissa käytäviin kisoihin nuorten maailman huippujen seurassa. Muut Suomen olympiajoukkueen edustajat tulevat pääkaupunkiseudun lukioista ja yhdeksän valmennukseen osaa ottaneen joukkoonkin mahtui vain toinen kisaaja pk-alueen ulkopuolelta. –Valmennusjaksoilla ihmeteltiin, että aikamoinen tunku on pääkaupunkiseudulta ollut tänä vuonna. Siellä lukioissa voi olla enemmän tiettyjä painotuksia ja paremmat valmiudet, Huhtivuo kommentoi. Sastamalaan tullut pronssia jo kahdesti Huhtivuo kiittelee Vammalan lukion opetusta menestyksensä takana. –Käsittääkseni on faktaa, että Vammalassa biologian opetus on Suomen tasolla huippuluokkaa ja opettajamme Timo Niemimaa on kehuttu, Huhtivuo sanoo. Reilut 20 vuotta Vammalan lukiossa opettanut Niemimaa toimii myös muun muassa ylioppilastutkintolautakunnan biologian sensorina. Lisäksi Vammalan lukiosta on samoissa olympialaisissa menestynyt aiemmin jo kaksi opiskelijaa. Saaliina on ollut kaksi pronssimitalia ja yksi kunniamaininta. Henkilökohtaisen harjoittelun määrää ei silti voi aliarvioida. Huhtivuo on pyhittänyt lukion aikana lähes koko elämänsä opiskelulle ja kiinnostuksen kohteet yltävät luonnontieteistä humanistisiin aineisiin. Haastattelun jälkeen hän esimerkiksi kiirehtii ylimääräiselle filosofian kurssille, vaikkei siitä enää kurssimerkintää saakaan. –Olen toki jonkun verran tehnyt töitä opiskelun eteen ja pyrkinyt sisäistämään opetetut asiat kunnolla. Minun kokemukseni mukaan pääsee aika pitkälle, kunhan käyttää aivojaan ja tekee parhaansa. Biologiassakin tarvitaan päättelykykyä Biologia ei kaikesta huolimatta kuulu Huhtivuon suosikkiaineisiin. –Painotettiin, että kansallisen kilpailun tehtävät edellyttävät päättelyä. Ajattelin ensisijaisesti haluavani oppia jotain ja kehittää itseäni. En lähde kilpailuihin sillä ajatuksella, että niissä olisi pakko menestyä, hän sanoo. Ykkössijan Huhtivuon sydämessä vie matematiikka. Huhtivuo osallistui myös matematiikkakilpailuihin, joista tie ei auennut kansainvälisiin kisoihin. –Matikkakisoissa tulee vastaan se, että joissain kouluissa, kuten Päivölän opistossa, on matematiikkapainotus. Oma osaaminen ei yksinkertaisesti ollut riittävällä tasolla. Aina on kehittämisen varaa, muiden paremmuus ei sinänsä ole este menestykselle, hän arvioi. Lempiaineen vaikutus näkyy siinä, että Huhtivuo hakee lukion jälkeen Tampereen yliopistolle matematiikkaa lukemaan. Huhtivuo ei halua paljastaa numeroita todistuksessaan, mutta kursseja hän on suorittanut vaadittua suuremman määrän. Hän kirjoitti äidinkielen, englannin ja pitkän matematiikan lisäksi reaaliaineista fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon. Ylioppilastutkintolautakunta julkistaa kirjoitusten tulokset toukokuussa. Ennen jatko-opintoja ja juuri ennen olympialaisia heinäkuussa alkaa Huhtivuolla vielä armeijataival. Hän uskoo saavansa vapautusta palveluksesta olympialaisten käymistä varten. –Varmaan koululta toivotaan, että menestyn, mutta itse lähden yrittämään parhaani. En ole asettanut itselleni kunnianhimoisia tavoitteita, Huhtivuo sanoo. Juttua korjattu 2.5. kello 10.40: Vammalan lukiosta on menestynyt biologian olympialaisissa aiemmin kaksi, ei kolme opiskelijaa. Järjestetty vuodesta 1990 vuosittain eri puolilla maailmaa. Osallistujia ovat kansallisen tason biologiakilpailuissa omassa maassaan menestyneet toisen asteen opiskelijat. Osanottajia jo yli 70 maasta. Kunkin maan joukkue koostuu yleensä 4 kilpailijasta ja 2–3 aikuisesta, jotka toimivat kansainvälisen juryn jäseninä. Kisoissa tietty prosenttiosuus kilpailijoista voittaa kultaa, hopeaa, pronssia tai kunniamaininnan. Suomi osallistunut vuodesta 1997. Suomi on tähän mennessä sijoittunut korkeimmillaan hopealle, lähes kaikissa kisoissa vähintään pronssille. "Ajattelin ensisijaisesti haluavani oppia jotain ja kehittää itseäni." Juuso Huhtivuo Biologian olympialaisiin osallistuva lukiolainen