Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ryösän talosuunnitelma voitti Ranta-Kukkurin kilpailun - Miksi rakentajia ei löydy?

Sastamalassa asuva arkkitehti Juha Ryösä suunnitteli Ranta-Kukkuriin neljä massiivipuista rinnetaloa. Ne olisivat yhdessä muodostaneet taloyhtiön yhteisölliseen omakotiasumiseen. Puukukkuri -niminen suunnitelma voitti Sastamalan kaupungin järjestämän tontinluovutuskilpailun vuonna 2016. Talojen rakentamisen piti alkaa jo viime vuonna, mutta yllätykseksi mitään ei ole tapahtunut. Puukukkurin tontin oli varannut vaasalainen rakennusliike. – Rakennusliike irtosi myöhemmin hankkeesta pois. Näin siinä vain kävi. Heille ei ole kannattavaa tulla tänne rakentamaan. Asuntorakentaminen on nyt niin kuumentunutta, sanoo Ryösä. – Kolmelta muultakin rakennusliikkeeltä kysyin kiinnostusta, mutta niiltä ei tullut edes vastauksia. Isoja firmoja tällainen hanke ei kiinnosta ja pienelle kirvesmiestyyppiselle porukalle se on taas liian iso ja rankka hanke. Rakennuspaikka on ahdas kalliorinne. Ei sinne rakentaminen ole ihan halpaa. Ranta-Kukkurissa kaikki on jo valmiina omakotirakentajille. Neljä omakotitonttia on varattu, mutta kukaan ei ole vielä aloittanut talon rakentamista. 13 omakotitonttia odottaa yhä varaajaansa. Ryösän suunnittelemien massiivipuisten rinnetalojen piti tulla lähinnä rantaa olevalle tontille, alueen paraatipaikalle. Nyt kaupunki odottaa tontille uutta varaajaa. – Tavallaan surullista, mutta kyllä se maa siellä säilyy. Olen asiasta tietysti huolissani ihan näin sastamalalaisena veronmaksajana ja kaupungin kehittämisen kannalta. Kaava ei esimerkiksi mahdollista paritalon rakentamista kyseiselle tontille. Pitää olla isompaa. Ryösä toivoo, että jatkossa Sastamalan kaupunki ottaisi jo kaavoitusvaiheessa rakennusliikkeet ja suunnittelijat enemmän mukaan yhteistyöhön. Puukukkurin lisäksi myös Tervakallion alueelle suunniteltu puisten kerrostalojen rakentamishanke on jäissä. Senkin takana oli sama vaasalainen rakennusliike. – Kun ei ole niin suurta kysyntää, eikä ole löytynyt rakentajaa, Ryösä sanoo. Minun piti ensin kysyä häneltä vain Puukukkurista, mutta jatkuvien miksi -kysymysteni jälkeen Ryösä esittää itse oleellisen kysymyksen. – Tärkeämpi kysymys on, miksi Vammalan vetovoima ei riitä uusille asukkaille. Miksi? – Minä en tiedä. Vammalan keskustasta on vain tunnin matka Tampereelle. Silti aamuisin on pitkät autojonot Vammalaan kun pitäisi olla päinvastoin. – Olen ihmetellyt esimerkiksi sitä, miksi Sastamala ei kuulu Tampereen kaupunkiseutuun. Täältä on sinne suora tie ja Nokia vain välissä. Tampere ei pysty tarjoamaan kaikille tulijoille asuntoa ja kaupungin asunto-ohjelma on todella iso. Kaikki eivät halua asua Tampereen keskustassa. Esimerkiksi Orivesi kuuluu Tampereen kaupunkiseutuun, vaikka on lähes yhtä kaukana Tampereelta kuin Sastamala. Uusi uimahalli? – Olisi hieno asia, mutta ei pelasta kaikkea, vaikka monet niin luulevat. Vammalan torialueen ideakilpailu? – Erinomainen ajatus. Vammalan torin autopaikoista käytävä keskustelu sai väärät mittasuhteet: sillä ei ihan kaupunkia kehitetä. Ryösä ihmettelee, miksi townhouse -tyyppisiä taloja on suunniteltu Vammalan aseman lähistölle. – Sentyyppisiin taloihin ei löydy kahdeksaa perhettä, koska ei niitä löydy Tampereeltakaan. Millä Sastamala sitten saadaan nousuun? – Tänne pitäisi saada lisää joitain uudentyyppisiä. Maailma on muuttunut ja niiden vanhojen työpaikkojen perään on turha haikailla. Esimerkiksi joku iso it-alan yritys ei olisi sidoksissa etäisyyksiin. – Myös lähijunaliikenteen kehittäminen on tärkeää Sastamalassa. Ryösä muistuttaa, että Sastamala on tunnettu monista upeista asioista: historia, kirkot, kirjallisuus, musiikki, lentopallomestaruudet, Tyrvään pappila, Ellivuori, Sastamala Gregoriana, Vanhan kirjallisuuden päivät, Tatu ja Patu, Mauri Kunnas ja niin edelleen. Pinta-alaltaan laajassa Sastamalassa on Ryösän mielestä ongelmallista se, että kaikki on vähän ripoteltu sinne ja tänne. Juha Ryösä Asuu Sastamalan Kärppälässä. Vaimo Teija ja neljä aikuista lasta. Työskentelee ja on osakas tamperelaisessa Aihio Arkkitehdit Oy:ssä. Arkkitehti SAFA, eli kuuluu Suomen arkkitehtiliittoon. Vaimo Teija työskentelee myös Tampereella. Molemmat ovat käyneet 26 vuoden ajan töissä Tampereella. ”Sentyyppisiin taloihin ei löydy kahdeksaa perhettä, koska ei niitä löydy Tampereeltakaan.” Ryösän mielipide Vammalan asemanseudulle suunnitelluista townhouse-tyyppisistä taloista.