Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Siirtoväki täytti Kiikan 70 vuotta sitten – Yhtenä monista seudulle tulivat Pärssiset

Kinnalassa Koukulla muisteltiin viikonvaihteessa, mitä Kiikassa tapahtui reilut 70 vuotta sitten. Tuolloin Karjalasta tullut siirtoväki täytti paikat ja nopearytminen karjalan murre vapaan ilmatilan. –Vuonna 1949 paikallisia kiikkalaisia oli 3 898 ja siirtoväkeä 440 eli yhteensä 4 338. Tällöinhän Karjalan seurakunnat lakkautettiin eikä siirtoväkeä enää eroteltu muusta väestä, kertoi Marja Koukku. Kuulijakuntana hänellä oli Pärssisen sukukokous, joka oli kutsuttu koolle Koukun matkailutilalle. Marja Koukku on itsekin omaa sukua Pärssinen ja Karjalan naisia, vaikka Kiikassa onkin syntynyt. Itä- ja länsisuomalaisia ei pitäisi päästää sekaantumaan – mitähän siitäkin tulisi? Uusille paikoille sijoittuminen ja elämän aloittaminen melkein tyhjästä oli kova urakka siirtoväeltä. Toisaalta myös sijoituspaikkakuntien väellä oli edessä uuden opettelua ja sietämistä, kenellä enemmän kenellä vähemmän. Suomessa jotkut jopa varoittelivat, ettei pitäisi päästää itä- ja länsisuomalaisia sekaantumaan keskenään – mitähän siitäkin olisi tullut, jos näin olisi päässyt käymään. Valtaosa suomalaisista puhui vielä oman maakunnan ja pitäjän murretta, joten jopa puhutun ymmärtämisessäkin saattoi alussa olla vaikeuksia puolin ja toisin. Tosin Marjan mies Kaarlo Koukku kertoi, että kun samassa talossa asui sekä satakuntalaista että karjalaista väkeä, niin talon pikkutyttärellä kieliasiat olivat pian hoidossa. –Sisareni oppi pian puhumaan karjalan murretta talon toisessa päässä, mutta murre vaihtui pirtin ovella satakuntalaiseksi, kun hän palasi toiseen päähän taloa. Jatkosodan aikana Kiikkaan tuli myös inkeriläisiä Sodan jaloista evakuoitujen määrä Kiikassa vaihteli sotavuosina. Talvisodan jaloista pois lähteneillä oli ikävä kotiin, ja valtaosa palasi jatkosodan sytyttyä takaisin heti kun mahdollista. Jatkosodan aikana Kiikkaan tuli parhaimmillaan myös 90 inkeriläistä. Heistä osa saattoi pelastautua Ruotsiin, mutta suurin osa jouduttiin palauttamaan rauhansopimuksen nojalla Neuvostoliittoon, koska heidät oli naapurin mukaan ”internoitu väkisin Suomeen”. Koukulla olleista ei sen koommin kuultu. 74. Pärssinen Kiikassa Kiikkaan muutti siirtoväkeä useasta Karjalan pitäjästä. Talvisodan evakot olivat Kanneljärveltä ja Uudeltakirkolta sekä jatkosodan jälkeen muun muassa Uuraalta. Viipurin läänin pyhäjärveläisiä tuli vuonna 1945, kun sijoituspaikkakunnat järjestyivät. Pyhäjärveläisistä taas huomattavan moni oli nimeltään Pärssinen. –Meidän Jukka oli syntyessään 74. Pärssinen Kiikassa, muisti Pärssisen Eila kertoa. Onko Kiikka tiheimmin Pärssisten asuttama seutu Suomessa? Joku onneton etelän median edustaja (jutun kirjoittaja) on julkisuudessa väittänyt, että Kiikka olisi edelleen maailman tiheimmin Pärssisten asuttamia seutuja. Koukun Marja laskikin, paljonko Pärssisiä Kiikassa on nykyään; kahdeksan. Karjalaisjuurisiakaan ei taida enää olla kuin kolmisenkymmentä. Rakennemuutokset, muuttoliikkeet ja kuntien yhdistämiset ovat rassanneet maaseutua, mutta taitaa tuo kahdeksan Pärssistäkin riittää, jos väkilukuun suhteuttaa. –Yli 50 Pärssisen asuttamista kunnista johdossa näyttää olevan Pori 0,09 prosentilla, kun Kiikassa Pärssisten prosentti on 0,4. Tosin ihan tarkkaan en Kiikan alueen väkilukua tällä hetkellä tiedä, Marja Koukku myönteli. Kaikkiaan Pärssisten väkeä oli sukukokouksessa koolla 47 ihmistä. Ihan sukukokousennätystä ei määrässä tullut, mutta enemmän kuin parilla viime kerralla. Väestörekisterikeskuksen mukaan Pärssinen on nykyisenä tai entisenä sukunimenä yhteensä 1 385 ihmisellä Suomessa. Jutun kirjoittaja on Mikrobitti-lehden toimittaja ja Pärssisten sukuseuran jäsen. Pärssisen sukuseuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin silmälääkäri, dosentti Olavi Pärssinen Tampereelta. Hän on vahvasti Satakunnan karjalaisia ja Kiikan omia poikia. Olavi Pärssinen on syntynyt evakkomatkalla Vähässäkyrössä 1945, mutta vanhemmat, molemmat Pärssisiä, olivat kotoisin Viipurin läänin Pyhäjärven Kahvenitsasta ja Puikkoisista. Maanviljelijäperheen sijoituspaikaksi tuli Kiikka. Olavi on käynyt oppikoulun Tyrvään yhteislyseossa ja valmistunut lääkäriksi Helsingissä, mutta tehnyt varsinaisen elämäntyönsä silmälääkärinä Jyväskylässä. Hän on eläkkeellä, mutta tekee edelleen likinäköisyyteen liittyvää tutkimusta Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksella. Olavi Pärssisellä on vaimonsa Helenan kanssa kolme lasta ja viisi lastenlasta. Sukuseuran edellinen puheenjohtaja, eversti evp. Antero Pärssinen johti sukuseuraa sen perustamisesta saakka, eli kymmenen vuoden ajan. Hän jatkaa edelleen seuran hallituksessa. Pärssisten sukukokous oli 5. toukokuuta Kiikassa.