Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Lammaslauma sen kun kasvoi vaan – "Mopo lähti keulimaan" – Katso video: Näin näppärästi lammas pääsee eroon paksusta turkistaan

–Se on se tavallinen tarina, toteaa kiikoislainen Terhi Väkkärä ja nauraa päälle. Tavallisella tarinalla hän viittaa siihen, miten hänestä ja miehestään Markku Väkkärästä tuli lampureita. –Markku halusi ottaa muutaman lampaan, minä en ollut siitä niin innostunut. Nyt meillä on 250 lammasta – mopo lähti vähän keulimaan, Terhi Väkkärä kertoo. Väkkärän tilalla tuotetaan lampaanlihaa ja -villaa. –Jonain päivänä toivottavasti myös taljoja, Terhi Väkkärä lisää. Markku Väkkärä hoitaa tilan lampaita päätyönään, Terhi on töissä Satakunnan ely-keskuksessa EU-tukitarkastajana. –Nyt on käynyt niin, että minä olen lopulta hurahtanut lampaisiin enemmän kuin isäntä. Mikä lampaissa viehättää? –Ne ovat sopivan kokoisia, persoonallisia, lempeitä ja karitsat ovat valloittavia, Terhi luettelee. Lampaat kesäasussa Lampaat pitävät isäntäväen kiireisenä varsinkin keväällä. –Lampailla on keväällä poikimakausi ja unet ovat sen takia jääneet aika vähälle viime aikoina. Kiire ei lopu poikimiseen, sillä ennen kesälaitumelle lähtöä lampailta keritään villat. Väkkärällä ammattikeritsijä on leikannut villat runsaalta sadalta lampaalta. –Loput jäivät minulle, naurahtaa Terhi. Väkkärä ja kymmenkunta muuta lampuria opettelivat lampaan keritsemistä Mäki-Laurilan tilalla Sastamalassa. Kurssin järjesti Vuohelan lammastilaa Sastamalassa pitävä Jan Suttle . Kurssin kouluttaja Richard Schofield tuli Englannista asti. Vaikka keritseminen on tekijälleen hikistä hommaa, hyötyvät siitä lopulta kaikki: lammas pääsee eroon paksusta karvapeitteestä ja ihminen saa villat hyötykäyttöön. "En tiedä tuleeko siitä rahaa, mutta työllistää ainakin" Lammastilalla pääasiallinen tulo tulee lihasta, Jan Suttlen mukaan villasta ei saa juuri mitään. –Lampaanlihan hintakin on Suomessa niin alhainen, että vaikea on lampaista pääelinkeinoa saada. Suttlella on nelisenkymmentä lammasta. Hän myy lihat asiakkaille suoraan omalta tilalta. –En tiedä tuleeko siitä rahaa, mutta ainakin se työllistää paljon, Suttle toteaa. Kurssipaikan isäntä Pentti Mäki-Laurila sanoo, että harva pitää enää navetassa vain muutamaa lehmää, mutta lampaita pidetään yhä harrastusmielessä. Mäki-Laurilalla on keskikokoinen lammastila, runsaat 70 uuhta. –15 vuotta sitten oli neljä uuhta ja yksi pässi. Sitten lauma vain kasvoi, Mäki-Laurila kertoo. Tekniikkalaji Palataan vielä takaisin villojen keritsemiseen. Pitääkö olla ruista ranteessa, jotta ison lampaan saa pidettyä paikoillaan ja leikattua siltä villat? –Kyse ei ole voimasta, vaan tekniikasta. Kuten huomaat, naisiltakin keritseminen sujuu, eikä heidän tarvitse olla itä-saksalaisia kuulantyöntäjiä, Jan Suttle veistelee. Katso video: Englantilainen kouluttaja Richard Schofield näyttää, kuinka helppoa keritseminen on, kun sen osaa.