Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Historiaa: Sammaljoella ja Kaltsilassa sata vuotta sitten

Viime aikoina on teemana ollut ”Suomi sata vuotta sitten”, kun on haluttu huomioida Suomen sata vuotta sitten tapahtunutta itsenäistymistä. Tässä nyt tulkoon kerrotuksi joitain pienempiä asioita ja tapahtumia Sammaljoelta ja Kaltsilasta, joista myöskin on kulunut aikaa suunnilleen sata vuotta. Sammaljoella oli siihen aikaan kaksi Kuutin taloa, tai kaksi Kuutin talon puolikasta, millä tavalla nyt sanotaankin. Molempien Kuuttien isäntäväet käyttivät Kuutin sukunimeä riippumatta siitä, olivatko he syntyneet Kuutilla, vai olivatko he tulleet sinne jostakin muaalta. Puhekielessä Kuutit erotettiin toisistaan isäntien etunimien mukaan. Oli Juha-Kuutti ja Kalle-Kuutti. Kalle-Kuutin isäntä, Kalle Matinpoika Kuutti , kuoli 7. heinäkuuta 1917. Hän oli syntynyt 22. marraskuuta 1844 Punkalaitumen Liitsolan Eskolassa. Sammaljoen Kuutille hän oli tullut perheineen vuonna 1890 Liitsolan Mäki-Laurilasta. Hänen vaimonsa Vappu Taavetintytär oli kuollut jo aikaisemmin, 25. heinäkuuta 1912. Tytär Santra , syntynyt 5. toukokuuta 1880, oli mennyt vuonna 1903 emännäksi Kaltsilan kylän Lomman taloon. Santran mies, Sakari Tuomaanpoika Lomma , Lomman isäntä, oli syntynyt 29. heinäkuuta 1872 – samaisessa Lomman talossa. Kalle Matinpoika Kuutin kuoleman jälkeen perikunta järjesteli asioitaan niin, että Santra ja Sakari perheineen siirtyivät Kaltsilan Lommalta Sammaljoelle Santran kotitaloa pitämään. Koko taloa he eivät kuitenkaan saaneet. Maita lohkottiin myös toisille perillisille ja rakennettiin niille uusia asuinsijoja. Kaltsilan Lomman talon Santra ja Sakari myivät pois. On kerrottu, että Santra määräsi Lommalla, missä kaappi seisoo, ja että hänen tahtoaan oli, että meneteltiin näin. Mutta kyllä asiasta koko perikunnan kanssa sovittava oli. Ja mistä tietää, mitä erilaisia syitä ratkaisuun vaikuttamassa oli. Mutta se on helppo ymmärtää, että sellainen ratkaisu on ollut Sakarille paljon vaikeampi kuin Santralle. Sakari joutui luopumaan kotitalostaan. On myös kerrottu, että Lomman perhettä kohtasi heti alussa Sammaljoella vaikeuksia. Tuli kansalaissota, jonka yhteydessä Sammaljoen kylä suurelta osin poltettiin. Ja halla turmeli viljaa ja perunan varsia. Sammaljoen sanottiin olevan hallan arkaa seutua. Ne molemmat onnettomuudet kohtasivat Sammaljokea raskaammin kuin Kaltsilaa. Lomman talo myytiin Herman ja Siiri Sallille vuoden 1917 marraskuussa. Niin kertoo Erkki Kaasalainen kirjassaan ”Herman Salli, tyrvääläinen vaikuttaja”. Lomman talo sijaitsi Sallin talon välittömässä läheisyydessä, miltei samassa pihapiirissä. Sakari Lomma ja Herman Salli olivat serkukset. Heidän äitinsä olivat sisarukset, Tiukan talon tyttäriä Kiikan Nevon kylästä. Lomman talon monisatavuotinen historia päättyi, kun talo yhdistettiin Sallin taloon. Lomma-nimi jäi kuitenkin olemaan. Sammaljoelle siirtyessään asukkaat säilyttivät Lomman sukunimen, ja ennen Kalle-Kuutiksi kutsuttua taloa alettin kutsua Lomma-Kuutiksi. Myöhemmin jäi Kuutti-sana pois käytöstä, ja nimeksi vakiintui pelkkä Lomma. Juhani Piilosen kirjoittamassa kirjassa ”Kunnallishallintoa kuttupitäjässä” on sivulla 149 kuva, jossa on lastenkoti Lomman pirtissä kesällä vuonna 1918. Siinä on noin sata vuotta vanha kuva, jossa on muisto entisestä Kaltsilan Lommasta. Pirtin seinät näyttävät kuvassa olevan paneloidut. Hirret eivät enää ole näkyvissä eivätkä orretkaan taida olla vanhaa mallia. Uudistukset ovat ilmeisesti olleet Sakari Lomman aikana toimeen pantuja. Kuvanottohetkellä talo on ollut jo Herman Sallin omistuksessa. Erkki Kaasalainen kertoo kirjassaan, että talo purettiin vuonna 1967.