Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Sastamala joutsenten ja kurkien ykkönen Pirkanmaalla – sen sijaan merikotkan pesätarkastajaa kohtasi surullinen näky

Kansallislintumme menestystarina jatkuu hämmästyttävällä tavalla. Lajin ensipesintä löytyi Pirkanmaalta vuonna 1974, ja viime vuonna pesintöjen kokonaismäärä oli jo 269. Sastamala oli Pirkanmaan ykkönen pesintöjen määrässä, joita varmistui peräti 43, eikä määrä vähene tänäkään kesänä. Laulujoutsenen kannan kasvulle ei näytä olevan rajoja. Ari Viljanen havaitsi Suodenniemen Heinijärvellä kaksi joutsenpoikuetta ja Kiikoisten Kuorsumaanjärvellä kolme poikuetta. Nuoria pesimättömiä laulujoutsenia näkee pelloilla kuin lampaita viettämässä huoletonta elämää; ensi kerran jo kihlautuneet parit aloittavat pesinnän 4–5-vuotiaina. Karkunkylänlahdella laskin toukokuun viimeisenä päivänä vielä 102 ”luppojoutsenta”. Isot linnut menestyvät Sastamala on Pirkanmaan ykkönen myös kurkikuntana; kurkireviirejä varmistui viime vuonna huimasti jopa 63 – pääosin kurkitutkija Pekka Mustakallion seurantatyöllä. Kesän ensimmäisen kurkipoikueen Mustakallio havaitsi 11. kesäkuuta Kaltsilassa ja seuraavana päivänä Kylmäkoskenmaalla ja Lakkiniemessä. Muillakin isoilla linnuilla menee hyvin. Tyrisevän Kuivasaaressa valkoposkihanhella oli kaksi pesintää ja kanadanhanhella yksi pesintä. Kuivasaari on tärkeä pesimäluoto myös lokkilinnuille. Jari Mattila laski 26. toukokuuta ”valkkareiden” lisäksi luodolla 90 naurulokkia, 24 harmaalokkia ja 70 kalatiiraa. Toivottavasti veneilijät eivät rantaudu tälle erinomaiselle lintuluodolle lintujen pesimärauhan vuoksi. Birdlife muistuttaa, että yksittäisen veneilijän tai ulkoilijan lyhytkin oleskelu lintuluodolla tai sen välittömässä läheisyydessä voi aiheuttaa merkittävää tuhoa lintujen pesinnälle. Merihanhi on vakiintunut Sastamalan pesimälajiksi. Viime kesänä merihanhella oli Mäenkylän rannoilla neljä poikuetta ja ainakin sama määrä pesintöjä lienee tänäkin kesänä. Kesän ensimmäisen merihanhipoikueen Kalle Lindeman havaitsi Vehmaanlahdella 12. kesäkuuta. Emoilla oli nyt vain yksi poikanen. Kanadanhanhi on varhainen pesijä, ja emot untuvikkoineen ilmestyvät pesimälahdille samaan aikaan kuin joutsenpoikueet. Ensimmäisen kanukkipoikueen Kalle ja Sirpa Virta näkivät Vanhankirkonniemellä 8. kesäkuuta. Sen sijaan merikotkan pesätarkastajaa kohtasi surullinen näky. Alue, jossa merikotka pesi kahtena edellisvuonna, oli nyt hakattu aukeaksi. Vain yksinäinen käki kukkui aukkohakkuun reunassa kuin lohdutukseksi. Merikotkapari oli kuitenkin onneksi osannut tehdä uuden pesän, jossa kesäkuun puolivälissä kasvoi kaksi isoa, jo sulkapeitteistä poikasta. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.) Kuorsumaanjärvellä kannattaa käydä Kuorsumaanjärvi on Pirkanmaan parhaita lintujärviä. Sen monipuolista luontoa on helppo seurata hyvästä lintutornista, jonne johtavat kosteikon poikki pitkospuut. Lintutornilla on myös laavu ja hyvin huollettu keittokatos, joten paikka sopii hyvin perheitten luontoretkikohteeksi. Kooltaan järvi on 226 hehtaaria. Joutsenpoikueiden lisäksi Ari Viljanen laski Kuorsumaanjärvellä 14. kesäkuuta sinisorsanaarailla 20 poikasta, neljä hautovaa härkälintuparia ja kaksi telkkäpoikuetta. Uhanalaiseksi taantuneita nokikanoja löytyi kaksi poikuetta ja vuoden linnuksi valittua punasotkaakin yhdeksän koirasta. Silkkiuikkuja näkyi seitsemän, uiveloita neljä ja uhanalaisia tukkasotkia seitsemän koirasta. Petolinnuista järvellä näyttäytyivät kolme ruskosuohaukkaa, kalasääski, tuulihaukka ja nuolihaukka. Pönttöbongaus järjestettiin 9.–10. kesäkuuta. Runsaimmat pönttölintumme olivat maassa odotetusti kirjosieppo, 3987 pesintää, talitiainen 3064 pesintää ja sinitiainen 2482 pesintää. Sastamalassa 51 henkilöä bongasi 102 pesintää. Lämpimät säät on suosineet hyönteissyöjien pesintää. Viime kesäkuussa huomattava osa kirjosiepon pesistä tuhoutui kylmyyden aiheuttamaan hyönteisravinnon puutteeseen. Haara- ja räystäspääskyille ennätyksellisen pitkä ja kuiva hellejakso on ollut koettelemus, sillä niiden sopivaa pesänrakennussavea on ollut huonosti saatavilla. Pääskyjä voi auttaa tekemällä lätäköitä sopiviin ja avoimiin paikkoihin tai tuomalla pihapiiriin pesänrakennusaineeksi savea, joka pidetään kosteana. Räystään alle poikittain naulattu lauta on hyvä tuki pesille, jotka ei pääse putoamaan saven kuivettua. Kahlaajat jo syysmuutolla Mustaviklo näyttäytyi Kuorsumaalla syysmuuttomatkalla Länsi-Afrikan rannikoille. Mustaviklonaaraat käyvät Lapin aapasoilla munimassa ja hautovat pari viikkoa mutta jättävät loppuhaudonnan ja poikasten vartioinnin koiraiden huoleksi. Varhaisimman syysmuutolla olevan mustaviklon Jouko Metsälä havaitsi Meskalassa jo 2. kesäkuuta. Linnun vierailu maassamme kesti vain kuukauden. Kuovinaaraat puolestaan jättävät touko–kesäkuun vaihteessa pienet untuvikot koiraan vastuulle suunnaten Länsi-Euroopan talvialueille. Lousajassa Vesa Salonen kuunteli jo 25. toukokuuta korkealta taivaalta kuovinaaraan haikeaa syysmuuttoääntä ”kui-kui”. Tavataan taas ensi keväänä. "Sen sijaan merikotkan pesätarkastajaa kohtasi surullinen näky."