Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tyrvääläissyntyinen, entinen Nokian paperin toimitusjohtaja kirjoitti kaunokirjan Suomen sodassa taistelleesta esi-isästään

Viikin kartano häämöttää koivujen reunustaman pihatien päädyssä. Kartanon ympärillä leviävät pellot. Tänne Pirkkalaistien varteen kirjailija ja Nokian Paperin entinen toimitusjohtaja Olavi Toivola sijoitti uusimman kirjansa kohtauksen, jossa päähenkilö Abraham Brax tulee tapaamaan vanhaa sotatoveriaan, Viikin kartanonherra Brakelia. Kohtaus löytyy Toivolan kesäkuun lopussa ilmestyvästä Abraham Braxin kunniasta . Kirjoittaminen kiinnosti jo nuorena Kirjat ovat olleet pienestä asti tärkeä osa Tyrvään kunnassa syntyneen Toivolan elämää. Lukuharrastus sai alkunsa hänen ollessaan 6-vuotias, kun kaveri vei Toivolan kirjastoon. Ensimmäinen lainattu kirja kertoi Nalle Puhista. Seuraavalla kerralla mukaan tarttui jo viisi kirjaa. Nykyään eläkeikäisenä Toivolan lempikirjailijoiden listalla on klassikoita. Hän mainitsee muun muassa Mika Waltarin ja Sakari Topeliuksen. Myös Aleksis Kiven tuotanto on ollut nuoresta lähtien tärkeä. –Seitsemän veljestä oli kymmenen ensimmäisen kirjan joukossa, jotka luin, Toivola muistelee. Lukemisen lisäksi myös kirjoittaminen kiehtoi nuorta Toivolaa. –Nuoresta lähtien on ollut sellaisia ajatuksia, että osaisinko kirjoittaa. Lopulta Toivola päätyi kuitenkin opiskelemaan bisnesalaa Helsinkiin kauppakorkeakouluun. Bisnesmaailma vei mennessään, ja hektisessä työelämässä niin lukeminen kuin kirjoittaminenkin jäivät vähemmälle. Eläkkeelle jääminen teki tilaa kirjoittamiselle Vuonna 2002 Toivola jäi pitkän työuran jälkeen eläkkeelle. Yhtäkkiä olikin aikaa keskittyä molempiin harrastuksiin kunnolla. –Silloin avautui mahdollisuus tehdä jotain uutta. Ensi töikseen entinen toimitusjohtaja kirjoitti tietokirjan Nokian paperitehtaasta. Seuraavaksi vuorossa oli omien johtamisen kokemusten perkaamista Johtamisen ilo ja tuska – kokemus opettaa -kirjassa. Kahden tietokirjan jälkeen Toivola vaihtoi fiktioon. Vuonna 2015 julkaistiin Jahtivoudin kaksi elämää , joka kertoo 1600–1700-lukujen ihmisten elämää. Kesäkuun lopussa ilmestyy Toivolan uusin kirja, Abraham Braxin kunnia . Myös sen tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen, tällä kertaa 1800-luvulle. Myös lukemiselle on löytynyt eläkepäivillä enemmän aikaa. Siinä, missä työelämässä Toivola luki noin yhden kirjan kuukaudessa, nykyään kirjoja saattaa tulla luettua 40–60 kappaletta vuodessa. Kiinnostus historiaan ja sukututkimukseen vaikuttivat romaanin aiheiden valintaan Historialliset tapahtumat ovat Toivolan kirjoissa merkittävässä roolissa. Esimerkiksi Abraham Braxin kunniassa Toivola käsittelee Suomen sotaa ja sen vaikutuksia päähenkilön elämään. Toivola kiinnostui historiasta yhteiskoulussa hyvän historianopettajansa ansiosta. Vanhemmalla iällä Toivolaa on alkanut kiinnostaa erityisesti sukututkimus ja etenkin se, miten ja millaisissa oloissa muinaiset sukulaiset ovat eläneet. Kiinnostus sukututkimukseen on vaikuttanut siihen, että Jahtivoudin ja Abraham Braxin kunnian päähenkilöt ovat molemmat löytyneet Toivolan omasta sukupuusta. Vaikka Toivolan kaunokirjat pohjautuvat todellisiin henkilöihin ja historiallisiin tapahtumiin, kirjat ovat kuitenkin fiktiota. Toivolan mukaan faktat antavat tarinalle tietyt ääriviivat, joiden sisällä hän voi käyttää mielikuvitustaan. Harrastuksesta ei tarvitse ottaa paineita Historiallisia romaaneja kirjoittaessaan Toivolan on oltava tarkkana, ettei esimerkiksi käytä liian uusia sanoja tai kuvaile kukkia, joita ei kyseiseen aikaan ollut olemassa. Tiedon etsimisessä Toivola luottaa usein omaan kirjahyllyynsä. Hän ei kuitenkaan lainkaan väheksy nettiä tietolähteenä, päinvastoin. –Nykykirjoittajalle Google on kultakaivos, vaikka täytyykin olla kriittinen tietojen suhteen, Toivola sanoo. Hän ajattelee kirjoittamista harrastuksena, joten suuria paineita hän ei siitä ota. Toivola istuu alas kirjoittamaan, kun sopiva hetki sattuu kohdalle. Välillä iskee flow-tila. Silloin aika unohtuu ja tarina etenee kuin itsestään. Kun Toivola kirjoittaa, hän ei välttämättä tiedä, mitä seuraavassa luvussa tapahtuu. Jos hän kirjoittaisi täysfiktiota, silloin juonen käänteen olisi Toivolan mukaan suunniteltava tarkemmin. Kertomusten historialliset raamit auttavat tarinan kuljettamisessa. –Jaakko Syrjä on sanonut, että hyvä tarina kertoo itse itsensä. Syntynyt vuonna 1940 Tyrväässä. Valmistunut ylioppilaaksi Kokemäen yhteiskoulusta 1960 ja ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1965. Toiminut Nokian paperitehtaan toimitusjohtajana vuosina 1989–2001. Mukana Pirkanmaan Yrityskummien toiminnassa. Kirjoittanut eläkevuosinaan neljä kirjaa. Viimeisin, Abraham Braxin kunnia , ilmestyy kesäkuun lopussa.