Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Stormissa on yksi Pirkanmaan tärkeimmistä kahlaajien ja vesilintujen levähdyspaikoista – kahlaajamuutto parhaimmillaan elokuun alussa

Harvempi tietää Sastamalan Stormin tehtaista, että tehdasalueen rikastehiekka-altaista on viime vuosina muodostunut yksi Pirkanmaan tärkeimmistä kahlaajien ja vesilintujen muutonaikaisista levähdyspaikoista. Kohde ei ole kuitenkaan kaikille avoin bongauspaikka, vaan altaille vaaditaan myönnetty kulkulupa, joka tarkastetaan tehtaan toimistossa. Altaat kuuluvat kaivostoimintaa harjoittavalle Dragon Mining Oy:lle. Omistajana on australialainen Dragon Mining Ltd. Yhtiön kaivoksista louhitut malmit rikastetaan Stormin rikastamolla. Heinäkuun 5. päivän yllättäjinä allasalueilla olivat Jari Mattilan havaitsema lapinsirri ja Kalevi Yli-Erkkilän löytämät kaksi pohjoisten aapa- ja palsasoiden jänkäsirriäistä. Timo Palomäki ja Hannu Paukkunen laskivat altailta seuraavana päivänä Lapista palanneet kaksi suokukkoa ja kaksi liroa. Muita kahlaajia edustivat kaksi rantasipiä, kymmenen pikkutylliä poikasineen ja kaksi tylliä. Pikkukäynnilläni saostusaltailla 7. heinäkuuta naurulokkien ja kalalokkien suurparvi lepäili lietteillä selvästi nauttien hellepäivän lämmöstä. Joukossa oli kuusi uhanalaista, kauniin mustaselkäistä selkälokkia. Vesialueella oli useita telkkäpoikueita, 40 tavia, haapanoita ja sinisorsia, ja rantaviivalla piipersi altaiden vakiasukkaat – kolme pikkutylliä ja muuttomatkallaan pysähtynyt tylli. Osa altaiden lokkilepäilijöistä on jo muuttomatkallaan, osa pesimättömia tai pesätuhojen vuoksi pesinnässään epäonnistuneita yksilöitä. Minkkien, supikoirien ja varislintujen aiheuttamat pesärosvoukset ovat vesilintujen lisäksi lokkilinnuille paha ongelma, minkä seurauksena monet kalalokit rakentavat pesänsä puuhun tai kaupungeissa talojen katoille minkkien pelossa. Rannoilla ei ole enää rauhallista linnuillakaan. Aikuiset naurulokit aloittavat syysmuuton Pohjanmeren maihin yllättävän aikaisin. Meskalassa Jouko Metsälä laski jo 21. kesäkuuta 70 paikallista ja 18 lounasta kohti muuttavaa naurulokkia. Kahlaajamuutto huipussaan elokuussa Kahlaajamuutto on Stormissa parhaimmillaan elokuun alkupuolella, jolloin arktisia suosirrejä, kuovisirrejä ja pikkusirrejä pysähtyy syysmuuttomatkallaan altaille, jolloin bongaajat käyvät joukolla altailla. Tyypillinen viime kesän syysmuuttopäivä oli 19.8.2017, jolloin Kalle ja Pekka Virta sekä Jarmo Koivisto havainnoivat altailla 45 tavia, 74 tylliä, kolme lapinsirriä, 31 suosirriä, yhden rantasipin ja kuusi liroa. Stormin altaat on myös isojen hanhien suosiossa, sillä Kalle Lindeman laski viime syyskuun 11. päivä paikalta peräti 270 kanadanhanhea ja 31 merihanhea. Hyönteissyöjillä hyvä pesimäkesä Hyönteissyöjillämme on ollut parin taantumavuoden jälkeen hyvä pesimäkesä. Lämpöä ja hyönteisravintoa on riittänyt. Viime syksy oli surullista aikaa, kun pönttöjen syyspuhdistuksessani totesin kymmenien kirjosieppo- ja tiaispoikueiden kuolleen nälkään hyönteisravinnon puuttuessa. Erityisen tärkeä lämmin kesä on ollut pääskyjemme poikastuotolle, sillä niiden pesimäkannat ovat suorastaan romahtaneet viime vuosikymmeninä. Heikoimmin menee räystäspääskyllä, jonka pesimäkanta on vähentynyt 1980-luvulta lähtien yli 90 prosenttia. Myös Haarapääskyn kanta on pienentynyt 2000-luvulla lähes 40 prosenttia, ja hiekkatörmiin pesänsä kaivertavan törmäpääskyn kanta on romahtanut 2000-luvulla alle puoleen. Näin voi auttaa Haara- ja räystäspääskyn pesintöjä voi auttaa naulaamalla räystääseen vähän katon alapuolelle tukevia lautoja, joiden päälle pääskyt voivat rakentaa pesänsä. Näin pääskyjen savesta muuratut pesät eivät pääse putoamaan saven kuivuessa. Yhtä tärkeää on karkottaa pääskyjen pesiltä pahat pesätuholaiset orava, käpytikka ja harakka. Lintuharrastajien kisailut jatkuvat kesälläkin. Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen ekopinnakilpailua johtaa sastamalalainen Kalle Lindeman, jolla on heinäkuun alun tilanteen mukaan havaittuna 170 eri lintulajia. Kisan tarkoituksena on havaita Pirkanmaan alueella mahdollisimman monta eri lintulajia ilman moottoriajoneuvojen käyttöä. Kotiseutukisaa johtaa puolestaan Meskalassa asuva Jouko Metsälä 126 eri lintulajilla. Tässä kilpailussa kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka ulottuu omalta kotiovelta 1000 metriä joka suuntaan.