Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Muut lähtivät lomilla Suomeen, komppanian päällikkö Pertti Virtaranta jäi tutkimaan kieltä Karjalaan – PV:n satavuotismuisto on lukemisen arvoinen kirja

Sastamalan seudun historiassa on ollut useita merkittäviä suomen kielen edistäjiä ja puolestapuhujia, ja jos me päättäisimme kaivertaa heidän kasvonsa Pirunvuoren kallioon kuin Rushmore-vuoreen konsanaan, siellä olisi syytä olla valtava Pertti Virtarannan pää. Sanojen akateemikko ja professori takana on nimittäin maanläheinen Karkun kylän kasvatti, joka käveli Tyrvään Yhteiskoulun oppilaana päivittäin Vammaskosken sillan yli ja teki pisimmät vaelluksensa myöhemmin Neuvostoliiton puolella – ja rakasti työntekoa. Pertti Virtaranta – tai PV, kuten hänen kollegansa tapasivat sanoa – rakasti työntekoa itse asiassa niin paljon, ettei lähtenyt edes jatkosodassa lomillaan Suomeen. Komppanian päällikkönä ja valistusupseerina toiminut Virtaranta päätti sen sijaan käyttää lomansa tutkiakseen kieltä Karjalan Seesjärven seudun kylissä, joista väestöä ei ollut ehditty evakuoida pois. Sellainen oli Pertti Virtaranta. Täyttä työtä, kuten hänen satavuotismuiston nimessäkin sanotaan. Hänellä oli näet visio, joka oli toteutettava; oli saatava suomalaiset murteet talteen ennen kuin ne alkaisivat kadota pois. Silloin sai alkunsa Suomen kielen nauhoitearkisto, joka sisältää nykyään noin 24 000 tuntia äänitteitä pääasiassa suomen murteista – ja jonka perusti Pertti Virtaranta. Suomen kielen nauhoitearkiston lisäksi Virtarannalla oli muitakin intohimoisia projekteja, kuten ensimmäisen Karjalan kielen sanakirjan päätoimittaminen. Virtaranta tekikin puolisonsa Helmi Virtarannan kanssa lukuisia tutkimusmatkoja karjalaisten pariin, eikä kaikki aina sujunut täysin mutkattomasti toisen maailmansodan jälkeisessä Neuvostoliitossa. Myös Yleisradio kiinnostui näistä matkoista, ja Virtaranta esiintyykin Lisa Hovinheimon ohjaamissa dokumenteissa, jotka ovat tänä päivänä katseltavissa Ylen verkossa. Pertti Virtarannan elämäntyötä avartava Täyttä työtä – Akateemikko Pertti Virtarannan satavuotismuisto tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua siihen, minkälaista oli olla suomalainen, pienessä Karkun kylässä kasvanut professori, joka teki tutkimusmatkoja tuiki tavallisten karjalaisten koteihin 1950-luvulta lähtien. Joku voisi verrata Virtarannan kaltaista murteiden ja sanavaraston keräilijää kielimies Elias Lönnrotiin , mutta toisaalta vielä osuvampi vertaus voisi olla Indiana Jones , sillä niin monipuolisissa oloissa Virtaranta itänaapurissamme seikkaili. Kiinnostavien tarinoiden lisäksi Täyttä työtä – Akateemikko Pertti Virtarannan satavuotismuisto sisältää hienoja valokuvia. Niitä on eritoten ottanut Helmi Virtaranta. Teoksessa on myös Rautaveden kulttuurimaiseman paikallishistoriaa Aimo Hakasen kirjoittamana. Mielenkiintoinen on lisäksi Kirsti Virtaranta-Knowlesin artikkeli, jossa hän kertoo lapsuudestaan murretallentajien perheessä. Murteet tai kielen koukerot eivät välttämättä viehätä kaikkia, mutta tarina sitkeästä ja määrätietoisesta ihmisestä inspiroi ketä tahansa – ja sitkeä ja määrätietoinen PV oli. Täyttä työtä – Akateemikko Pertti Virtarannan satavuotismuisto. Toimittaneet Marja Torikka ja Jaakko Yli-Paavola. 294 sivua. Karjalan sivistysseura 2018.