Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Nautitaanhan Jaatsista pian – Sieltä pääsisi sujuvasti myös muihin paikkakunnan kulttuuririentoihin kävelyopastuksin ja pikkubussein

Aluksi Asemakatu vaikuttaa varsin tavalliselta pienen kaupungin väylältä. Kun sitä kävelee aamusta ja iltapäivästä toiseen, alkaa se näyttäytyä omaleimaisena reittinä rautatieasemalta kohti Vammaskosken siltaa. Kesän aikana kertyneellä kokemuksella en säntäisi sillan yli, vaan makustelisin alueen tunnelmaa. Uosson talo herätti oman huomioni ensimmäisenä. Sen funkispiireet tuovat järjestystä aamu-unisen tielle. Talon upea fasaadi nostaa katseen taivaan sineen. Portaiden kaiteet kaartuvat kauniisti käden alla. Talo rakennettiin kaupungin alueella teettämän inventointiraportin mukaan terveystaloksi 1930-luvulla. Arkkitehti Bertel Stömmerin piirtämää taloa on muutettu myöhemmin, mutta silti Tampereen kaupunginarkkitehtina toimineen miehen kädenjälki näkyy. Hehkutin taloa niin, että kesäkollegani Eetu Lehtinen lähti mukaan ajatusleikkiin, jossa Asemakadusta tehdään yksi Sastamalan kulttuurisuonista. Kirjat jääkööt sillan toiselle puolelle, sillä Uosson talon tuntumassa soivat jo nyt toisenlaiset sävelet. Omistamme kadun musiikille, teatterille, ruoalle ja kuvataiteelle. Itse asiassa näillä kulmilla ei tarvitse lähteä alusta, sillä aivan Asemakadun tuntumasta voi löytää monenmoisia kulttuuripyhättöjä, kuten esimerkiksi kulttuuritalo, pappila ja teatteri. Uossosakin musidoidaan ja taiteillaan jo nyt, ja Jaatsin kahvilan edessä kesäaamuina istuskeleva väki enteilee hyvää. Sokerina pohjalla odottaa rautatieasema. Siitä ei tehdä kulttuurimekkaa, mutta se tietää mainiota mahdollisuutta houkutella paikkakunnalle väkeä nauttimaan alueesta, jonka päätimme ristiä yleisnimeltään Jaatsiksi. Jaatsi maistuu tamperelaisen suussa yhtä urbaanin vihjailevalta kuin Telliskivi Tallinnassa. Vaan ei tehdä Jaatsista Telliskiveä, vaan Jaatsi, johon kannattaa matkata vaikka Telliskivestä. Paikkakunnan historia pursuaa aikaansaavia ihmisiä, joten pannaanpa toimeksi. Näen jo niin hetken, jolloin musiikkiopistolainen ottaa soittimensa ja saapuu kahvilaan viihdyttämään väkeä juuri, kun heidän eteensä kannetaan rakkaudella tehtyä ruokaa. Jaatsista pääsisi sujuvasti myös muihin paikkakunnan kulttuuririentoihin kävelyopastuksin ja pikkubussein. Mikäpä sen mukavampaa kuin istahtaa kirjojen tai kirkkomusiikin jälkeen odottelemaan junaa Jaatsin ainutlaatuisessa tunnelmassa. Kirjoittaja on tamperelaistoimittaja, joka teki kesän töitä Tyrvään Sanomissa.