Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: "Miksei ihmistä voisi huoltaa ja katsastaa kuten autoakin?"

Luin lehdestä mielenkiintoisen jutun. HUS:n uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Juha Tuominen kertoo haastattelussa sellaisia asioita, että kokenut konkarikin havahtuu. Tuominen toteaa, että kansansairautemme diabeteksen hoidon ja ennaltaehkäisyn tehostamisella saadaan kasaan 3,5–4 miljardin euron säästöt. Siis enemmän, kuin tekeillä olevan sote-ratkaisun väitetään tuovan. Kokeneena diabeteslääkärinä Tuominen tietää, että sairauden hoito Suomessa on sattumanvaraista ja toteutuu liiaksi potilaan omalla vastuulla. Kokonaisuus on unohdettu, ja sairauden edetessä sen hoito tapahtuu kaikkein kalleimmassa päässä, erikoissairaanhoidossa. Kun hoitoketju ei toimi, tulevat ongelmat – ja mojovat kustannukset. Sairauden liitännäiskulut yhteiskunnalle ovat ainakin 2,5 miljardia euroa. Ennenaikaiset eläköitymiset sairauden takia tarkoittavat yhden miljardin euron kulurasitusta. Lisäksi heikossa hapessa olevat diabeetikot ovat tehottomia ja väsyneitä työssään. Sairaspoissaolojen hinta on kova, 350 euroa per päivä. Luvut ovat hämmästyttäviä. Kansansairautemme heikko hoito tulee todella kalliiksi yhteiskunnalle ja on iso henkinen rasite diabeetikolle itselleen. Tuomisen viesti päättäjille on selkeä: riskiryhmät tulee saada seurantaan. Miksei ihmistä voisi huoltaa ja katsastaa kuten autoakin? Nippaskonsteja sairauden hoitoon ei takuulla ole, mutta ennaltaehkäisyyn olisi. Minäkin olen diabeetikko. Sairauteni on piinannut minua jo 60 vuotta. Olen tismalleen samaa mieltä HUS:n uuden pomon kanssa. Diabetes on otettava tiukan seulan alle ja sen ennaltaehkäisyyn tulee panostaa. Pitää laatia selkeä sairauden torjuntaohjelma. Haaste kohdistuu juuri perusterveydenhuoltoon. Siellä pitää löytää keinot diabeetikoiden hoitoon ja seulontaan. Juha Tuominen toteaa Aamulehden haastattelussa, että tekeillä olevaa sote-ratkaisua parempi ratkaisu terveydenhuoltomme kustannuskriisiin olisi pistää diabeteksen hoito ja holtiton lisääntyminen suurennuslasin alle. Siis tehohoitoon. Sillä ei ole väliä, kantaako päävastuun siitä kunta, kuntayhtymä tai maakunta. Samassa veneessä kun kelluu koko maa. Olen samaa mieltä. Pitkän kokemushistoriani tukemana. Kirjoittaja on lehmistä tykkäävä sisukas kuntapoliitikko. Juttua korjattu 29.8. kello 10.27. Summat liikkuvat miljardeissa, eivät miljoonissa.