Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Syksyn upein lintunäytelmä alkoi – "Tällaista ei voi kokea missään muualla"

Jos haluaa nähdä paljon kurkia ja seurata huimaa kurkimuuttoa, on paras suunnata kohti Keikyän laajoja viljelyalueita ja jatkaa matkaa vielä Puurijärven kansallispuistoon, joka sijaitsee Sastamalan, Kokemäen ja Huittisten alueella. Kovin on alueen Puurijärven Kärjenkallio 18 metrin lintutorneineen muuttunut niistä ajoista, kun koulupoikana yövyimme samalla kalliolla kuuntelemassa silloin harvinaisia kaulushaikaroita, ja seurasimme järvellä vielä pesineitä mustatiiroja ja ruskosuohaukkoja. Eipä olisi tullut mieleenkään, että unelmaretkikohteemme joskus olisi osa upeaa kansallispuistoa. Sastamalan kierros Syyskuun ensimmäisen sunnuntain koko päivän linturetkeksemme valitsimme emännän toivomuksesta Sastamalan kierroksen, sillä Pirkanmaan parhaassa lintukunnassa riittää aina nähtävää vuodenajoista riippumatta. Mäenkylä ei koskaan petä. Eikä nytkään. Mäenkylän viljalakeuksien sänkipelloilla lepäili 37 kanadanhanhea valppaina välttämään sorsastajia. Isoa kanadalaista ei sen valppauden vuoksi yllätetä helposti. Rautaveden selällä uiskenteli levoton 48 merihanhen parvi viiden kuikan seurana. Kolme merimetsoa kuivatteli siipiään Käräjäkalliolla. Kaksi peltoaukiolla pesinyttä tuulihaukkaa viivytteli vielä muuttomatkalle lähtemistä. Laajalla Vaunusuolla kiikarit tavoittivat jo etäältä 106 kanadanhanhea, mikä kuvastaa tämän kanukin hyvää poikastuottoa ja kannan kasvua, sillä Kalevi Yli-Erkkilä näki vielä Roisamalanaukeallakin 42 kanukkia. Puurijärvelle kurkia seuraamaan Retkemme päätavoitteena oli kuitenkin kurkien näkeminen, sillä Tiira- lintutietopalvelun mukaan Pekka Mustakallio laski Puurijärvellä 27. elokuuta peräti 2900 kurkea ja Ari Viljanen 30. elokuuta 2120 kurkea. Huimia kurkimääriä, joita Pirkanmaan muissa kunnissa ei ole toivoakaan nähdä. Keikyä sekä Puurijärvi-Isosuo ovat tärkeitä pirkanmaalaisten kurkien kerääntymäalueita ennen lopullista syysmuuttoa. Kurjet yöpyvät Puurijärven-Isosuon alueilla, mutta suuntaavat aamuvarhain auringonnousun aikoihin Keikyän, Huittisten ja Kokemäen pelloille ruokailemaan ja palaavat yöpymispaikoilleen illalla kello seitsemän ja yhdeksän välillä. Kurkiliikennettä seurataan hyvin Villilästä käsin. Kurkia taivaan täydeltä Lopullisen syysmuuton laukaisee sään äkillinen ja voimakas kylmeneminen, yöpakkaset ja pohjoistuuli, jolloin kurkia saattaa nähdä taivaan täydeltä tuhansittain. Viime syyskuun 19. päivä Sastamalan alueella laskettiin yhteensä 9600 muuttavaa kurkea ja koko Pirkanmaan alueella muuttavien kurkien määrä oli 30 000–35 000, mikä kuvastaa kurjen todellista menestystarinaa. Myrkistävä näky Honkolassa Saavuttuamme Honkolan viljelyaukeille jo etäältä kuului tauoton kurkien ääni: niitä täytyy olla paljon! Aivan kuntarajalla avautui eteemme mykistävä ja hiljentävä näky: arviolta 2000 kurkea ruokaili sänkipelloilla laajana massana, kesän poikaset emolintujensa perässä. Näkymä selitti myös sen, miksi pohjoisemmat naapurikunnat ovat nyt lähes tyhjiä kurjista. Täällähän ne ovat! Matka jatkui vielä Puurijärven retken pääkohteeseen Mutilahden luontotornille ja Kärjenkalliolle, jonne jo saapuneet keikyäläiset Irmeli Vähämäki ja Ilkka Saarinen sekä kiikkalaiset Riitta ja Erkki Lehtioksa ihmettelivät ja ihailivat jatkuvaa kurkiliikennettä Puurille sekä taivaan täyttäviä kurkien ääniä. Oli helppo todeta yhdessä, että tällaista ei voi kokea missään muualla. Edessä pitkä muuttomatka Kurkia havaittiin myös Keikyän Villilässä, jossa Jouko Metsälä havainnoi 480 kurkea ja Pekka Mustakallio tapasi tutun nuoren kurjen, joka sai kurkitutkijalta värirenkaat nilkkaansa Ekojärvellä alkukesällä. Hyvin oli tämäkin nuori selvinnyt,mutta edessä on vielä pitkä muuttomatka joko Espanjaan, Pohjois-Afrikkaan tai vielä kauemmas Egyptiin, jopa Etiopiaan saakka. Käsittämättömän suuret naakkaparvet Ilahduttava näky Honkolan aukeilla olivat kurkien lisäksi satapäiset kottaraisparvet, jotka kertovat kannan kasvamisesta taantumavuosien jälkeen. Villilässä Jukka Virtanen seurasi 4000 kottaraisen jättiparvea. Sen sijaan valtaisat naakkaparvet eivät moniakaan riemastuta. Naakalle koittivat kovat ajat, kun lajin rahoitus poistettiin pesimäajan ulkopuolelta. Vielä 1960- ja -70-luvuilla naakka oli maaseudulla harvalukuinen ja puuttui laajoilta alueelta kokonaan. Nykyään naakkakanta on kasvanut lähes käsittämättömän suureksi rauhoituksen turvin, mikä havaittiin Sastamalan kierroksellakin: Mäenkylässä 150 naakkaa, Vanhankirkonniemellä 100, Nuupalassa 200, Kiikassa 200, Honkolassa 200 ja Pehulassa 500 naakkaa. Loppukesän suurimman naakkaparven, 2000 yksilöä, Jukka Virtanen laski Keikyän Kiviniemessä.