Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pääkirjoitus: Byrokratiaa vai aitoa hyötyä? Läheskään aina hankkeet eivät ole tuloksettomia

Hanke. Media karttaa sanan käyttöä, sillä se kuulostaa jo lähtökohtaisesti byrokraattiselta ja vaikeaselkoiselta. Yleinen kansalaismielipide hankkeista on samaan tapaan ankea. Tilannetta ei helpota se, että hankkeilla kaiken lisäksi on usein kummallinen nimi. Sosiaalisessa mediassa ei voi välttyä hankkeita parjaavalta keskustelulta. Julkishallinnon, kuntien ja kaupunkien, hankkeita pidetään ajan- ja rahanhaaskauksena, mutta harvoin asiaa mietitään pidemmälle. Läheskään aina hankkeet eivät ole tuloksettomia. Sastamalan kaupunki on esimerkiksi viime vuosina pystynyt edistämään tärkeinä pitämiään kohteita hankkeiden kautta ja hakemaan niihin ulkopuolista rahoitusta. Useita projektityöntekijöitä ja selvittäjiä on palkattu hankerahoituksella. Tämä olisi jäänyt muuten tekemättä. Myös kolmannelle sektorille ja erilaisille järjestöille hankerahoituksella on huomattava merkitys. Sastamalan seudun Mielenterveysseuran uusi Kimpassa-hanke pyrkii ehkäisemään koululaisten yksinäisyyttä ja auttamaan yksinäisyydestä kärsiviä. Tämä työ ei toteutuisi ilman STEA:n myöntämää hankerahoitusta. Paikalliset yhdistykset voivat hyödyntää leader-rahoitusta hankkeisiinsa. Sastamalan seudulla hankevaroin ja vapaaehtoisten talkoovoimin on toteutettu monia kuntalaisia hyödyntäviä palveluja ja kohteita. Nämä hankkeet eivät takuulla ole olleet turhia. Aktivoitumista ja vapaaehtoistoimintaa ne silti vaativat.