Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Stormista kotoisin oleva liikennesuunnittelija Eero Kauppinen ehdottaa kerrostaloille yhteisiä kortteliautoja Vammalaan – Myös bussiyhteys Citymarketilta rautatieasemalle on olennaista

Stormilaislähtöinen Eero Kauppinen halusi lukion jälkeen Tampereen teknilliseen yliopistoon opiskelemaan rakennustekniikkaa. Toisena opiskeluvuotenaan hän meni yhdelle liikenteen ja logistiikan alan kurssille. –Aluksi ajattelin, että rakentaminen ei lopu koskaan ja siltä alalta työllistyy. Sitten päätin, että minun juttuni on, minne talo rakennetaan, eikä miten rakennetaan, Kauppinen kertaa. Opintojen lopputyössään Kauppinen tutki teoreettisesti, millaisia maankäytön mahdollisuuksia Tampereelle rakennettava raitiotie voi tarjota. Hän on päässyt esittelemään työtään Tukholmaa ja Tallinnaa myöten. Sastamalan sijainti ei ole Kauppisesta ollenkaan huono. Porin junarata ja valtatiet 11 ja 12 ovat selviä pääväyliä Tampereelle. Näiden yhteyksien parantamisessa ei voi Kauppisesta hävitä, sillä hyvät liikenneyhteydet ovat olleet kautta aikain kaupunkien kasvun ehto. –Olen ilolla seurannut Vammalan rautatieaseman ympäristön kehittymistä ja rautatieasemien ympäristöjä voi edelleen viedä eteenpäin. Nyt lähijunasuunnitelmat Tampereelta Nokialle ja Lempäälään ovat pitkällä. En näe tulevaisuudessa Sastamalaan asti kulkevaa lähijunaa ongelmallisena, jos kaupungin suunnalta ollaan tässä aktiivisia. Citymarket ja juna-ajat yhdistettävissä Myös joukkoliikennettä tarvitaan Vammalan rautatieaseman kohdalla hieman syrjäisen sijainnin takia. –Mielestäni junien aikaan kulkeva bussiyhteys Citymarketin kulmilta keskustan läpi rautatieasemalle on aika olennaista. Paremmilla matkaketjuilla joukkoliikenteellä olisi koko Sastamalassa mahdollisuuksia ja kaupungin verkosto- ja paikkapotentiaalista saisi enemmän irti. Etenkin Vammalassa keskusta-alueella vain kymmenien metrien sisällä voi asua kymmeniä autonomistajia, jotka liikkuvat autolla enintään muutaman kerran viikossa ja pääosin lyhyitä matkoja. –Miksi kerrostaloyhtiöillä ei voisi olla esimerkiksi yhteisiä kortteliautoja? Tämä olisi myös edullisempaa ja ympäristön kannalta kestävämpää, Kauppinen heittää. Kimppakyyteihin olisi teknologia Hänestä tätä päivää on, että myös hyvin toimeentulevat kotitaloudet luopuvat kakkosautoistaan tai jopa ainoasta autostaan. –Ei tämän tarvitse tarkoittaa elämänlaadun heikentymistä, vaan voisi ajatella, mihin muuhun autonpidon menot voisi käyttää. Sastamalassa bussit eivät kulje Tampereen tavoin 10–20 minuutin välein, mutta Kauppisen mielestä esimerkiksi entisten kuntakeskusten välillä pitäisi autottomienkin päästä liikkumaan myös kouluaikojen ulkopuolella. –Mitä olisivat vaikkapa kimppakyydit? Teknologia tähän on jo olemassa, sitä ei vain ole Suomessa juurikaan hyödynnetty. Lainsäädäntöasiat ovat toki auki ja perinteinen linja-autokin voi olla vaihtoehto, mutta olisin mieluiten avoin kaikille ideoille. Pysäköinnin hinta nousee Tampereella Tampereen ydinkeskustan kasvun myötä autoilun houkuttelevuus Tampereelle heikkenee. –Pysäköinnin hinta Tampereella kasvaa maan arvon noustessa. Siksi miettisinkin, miten juna- ja linja-autopysäkeille olisi houkuttelevaa, viihtyisää ja turvallista saapua autolla, pyörällä tai kävellen. Tampereella on alettu rakentaa raitiotietä keskustasta Hervantaan ja Taysiin. Kasvumahdollisuudet ovat valtavia, jos raitiotien haarat laajenevat Lentävänniemeen, Koilliskeskukseen ja Pirkkalaan. –Tällöin Tampereelle raitiotien pysäkkien läheisyyteen voidaan saada eri tutkimusskenaarioideni mukaan 110 000, 210 000 tai jopa 300 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Suurin potentiaali on Pirkkalan ja Koilliskeskuksen haaroilla. –Nykylinjaus Lentävänniemellä täydennettynä voisi tuoda vähintäänkin 40 000 asukasta. Nyt Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa eletään raitiotien renessanssin aikaa, Kauppinen listaa. Kauppinen on ollut suunnittelemassa liikenneympäristön näkökulmasta entisen sellutehtaan kupeeseen Hiedanrantaan rakentuvaa uutta asuinaluetta. Tavoitteena on 25 000 asukasta, Sastamalan väkiluvun verran. –Pidän työstäni Rambollilla erittäin paljon. Ei kangistuta vanhoihin kaavoihin, vaan tehdään ennennäkemätöntä suunnittelua. Viime vuosina kasvu Suomessa tuntuu painottuneen nimenomaan kaupunkeihin, kuten Tampereelle. Aiemmin puhuttiin voimakkaammin kaupunkiseutujen, kuten Nokian ja Ylöjärven, kasvusta. Juttua korjattu 6.10. klo 10.30: Toinen pysäkkikuva lisätty. Aiemmin pysäkkikuvassa oli väärä kuvateksti. 25-vuotias diplomi-insinööri, valmistui viime vuonna Tampereen teknillisestä yliopistosta liikenne- ja kuljetusjärjestelmien pääaineesta. Teki lopputyön Tampereen raitiotien mahdollisuuksista. Työskennellyt suunnittelu- ja konsultointiyritys Rambollin Tampereen toimipisteessä vuodesta 2015, nyt suunnittelija. Aiemmin kesätöissä Vammalan Betonilla ja Ruduksella. Kotoisin Sastamalan Stormista, jossa perhe asuu yhä. Käynyt koulunsa Sastamalassa, ylioppilas Vammalan lukiosta vuonna 2011. Reservin vänrikki.