Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Osaako edes koulutettu lukea?

Yle uutisoi tämän viikon maanantaina tutkimuksesta, jonka tulos kuulosti kaltaiseni äidinkielen ammattilaisen korvaan suorastaan karmaisevalta. Tutkimuksessa nimittäin selvitettiin sitä, kuinka kirjojen määrä oman kodin hyllyssä vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen jo silloin, kun hän ei osaa vielä edes lukea. Hälyttävänä löytönä oli, että kirjojen ympärillä kasvaneen yläkoululaisen lukutaito on samanlainen kuin sellaisella yliopistosta valmistuvalla, jonka kotona kirjoja ei ole juurikaan ollut. Toisaalta tulos ei tule erityisen järkyttävän suurena yllätyksenä, jos pohtii vaikkapa tämän päivän julkista keskustelua sosiaalisen median eri alustoilla. Korkeakoulutus se on myös esimerkiksi Yhdysvaltain nykyisellä presidentillä, joka tuntuu tulkitsevan tekstejä ja tviittejä aivan omalla kielellään – ja kasvatti suosiotaan presidentinvaalien alla valeuutisten eli virheellisten tietojen avulla. Juuri valeuutiset ovat pelottavia nykypäivänä, aikana, jolloin kuka tahansa voi loihtia sanomalehteä muistuttavan julkaisun ja tuottaa aidolta vaikuttavia uutisia. Propagandan levittäminen ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä helppoa kuin nyt, kun ihmiset ovat tasan yhtä paljon koukussa älypuhelimiinsa kuin huumeriippuvaiset verisiin ruiskuihinsa. Ongelma korostuu Facebookin kaltaisissa mikroyhteiskunnissa, joissa käyttäjät jäävät algoritmien armoille ja uppoavat syvälle virtuaalisen kuplansa suohon. Tekoäly kun syöttää orjalleen juuri sitä, mitä tämä haluaa lukea, koska ihmiset haluavat lukea uutisia, joista he ovat samaa mieltä. Joku voisi ajatella, että esimerkiksi nuorison lukutaito voi itse asiassa hyvin, koska nuoret lukevat niin paljon tänä päivänä. WhatsAppin kaltaisissa sovelluksissa kun kommunikoidaan pitkälti tekstin avulla, siis lukemalla ja kirjoittamalla tekstiä. Ongelma piilee kuitenkin siinä, mitä lapset ja nuoret lukevat ja kirjoittavat. On nimittäin aivan täysin eri asia lukea esimerkiksi viihdyttävää sisältöä suoltavan verkkosivuston artikkeleita kuin kustantamon painattamia kirjoja. On aivan eri asia hyväksyä tekstiä sellaisenaan kuin pysähtyä miettimään, miksi teksti on kirjoitettu ja kuka sen on tehnyt. Sitä voi kysyä myös sen kustantamon painattaman kirjan äärellä, sillä ihminen siitäkin on vastuussa. Lukutaito ei ole pelkästään sitä, että osaa tulkita kirjaimia. Lukutaito on myös sitä, että tiedostaa ja kyseenalaistaa lukemansa. Tämä tärkeä tieto tuntuu unohtuvan sosiaalisen median myrskyissä harva se päivä. Siispä lue, Sastamala – eritoten niitä kirjoja.